Tutka

Valokuvakeskus Peri toi Turun Tuomiokirkkotorille kameraksi muutetun kontin, jonne saattoi astua sisään. Moni kävijä ihastui: ”Miksi en tiennyt tästä mitään?”

Tuomiokirkkotorille parkkeeratun kontin kyljessä on jääkiekon kokoinen reikä. Sen kautta pääsee valoa sisälle pimeään huoneeseen. Samalla kun valo kulkee vastapäiselle seinälle, se tuo sille ylösalaisin kuvan kontin ulkopuolisesta maisemasta.

Kyse on optisesta ilmiöstä, joka tunnetaan nimellä camera obscura, pimeä huone.

Valokuvakeskus Peri esitteli yleisölle valokuvan perimmäistä olemusta elokuussa. Aukiolle tuotu merikontti koki kahden viikon aikana muodonmuutoksen näyttelytilasta pimiöksi ja pimiöstä kameraksi, jonka sisälle saattoi astua. Toiminnanjohtaja Sade Kahra kertoo, että moni kävijä yllättyi.

[vimeo id=”105857200″ width=”600″ height=”337″ /]

Linssi kirkastaa kuvaa

Camera obscuran voi rakentaa mihin tahansa pimeään tilaan, jossa on sopiva rako tai aukko. Mitä pienempi aukko on, sitä terävämpi on seinälle heijastuva kuva. Toisaalta kuva voi silloin jäädä himmeäksi kirkkaallakin auringonpaisteella.

Perin konttikameran aukko on niin suuri, että siitä voisi melkein pujottaa käden läpi. Koska reikä on peitetty linssillä, kuva on silti yhtä aikaa kirkas ja terävä. Linssi on +0,5 diopterin silmälasien leikkaamaton linssiaihio, joka on haettu muutamalla eurolla optikkoliikkeestä.

Valokuva syntyi

Myös nykyajan valokuvaus ja digitaalisten kameroiden toiminta pohjautuu camera obscura –ilmiöön, joka on tunnettu tuhansia vuosia. Ensimmäisen kerran elävä kuva saatiin pysähtymään valoherkälle materiaalille 1700-luvun lopulla. Kuvat, jotka valotettiin hopeanitraattiliuoksessa herkistetylle nahalle, tummuivat kuitenkin valossa pilalle. Ensimmäinen säilynyt valokuva on ranskalaisen Joseph Nicéphore Niepcen kuva vuodelta 1826.

Suomen ensimmäisen valokuvan otti lääkäri Henrik Cajander 16 vuotta myöhemmin. Hän suuntasi kameransa Turun Uudenmaankadulla sijaitsevan kotinsa ikkunasta kohti vastapäistä taloa. Taustalla kohoaa Tuomiokirkon torni.