Lilli (nimi muutettu) kärsi vuosia shoppailuriippuvuudesta ja jäi sen kautta velkakierteeseen vuosiksi. ”Siinä meni aivan kaikki. Menetin luottotiedot ja pitkäaikaisen poikaystävän”, kertoo Lilli. ”Piilottelin muistutuskirjeitä ja itkin lähes viikoittain. Jatkuvassa valheessa ja häpeässä eläminen on uskomattoman vaikeaa. Lopulta hain apua ja pääsin psykiatriseen hoitoon ja velkaselvitykseen.”
Ensimmäisen luottokortin hän oli hommannut heti täysi-ikäisenä ja samalla hän oli ottanut pikavipin useammasta firmasta.
”Ei sitä tyhmänä nuorena tajua, ettei se raha ole ilmaista. Muistutuslaskut heitin suoraan roskiin ja lopulta en enää edes avannut niitä. Pelkästään postiluukun ääni sai minut paikoitellen ahdistumaan.”
Omniomania, eli pakko-omainen ostamisen tarve on virallinen lääketieteellinen nimitys shoppailuaddiktiolle. Se on kenties yksi yleisimmistä ja hyväksytyimmistä riippuvuuden muodoista. Shoppailuaddiktiosta kärsivä kokee usein ahdistusta, ellei pääse toteuttamaan tarvettaan. Myös pian ostosten jälkeen hän kokee syyllisyyttä.
Hankituista tavaroista voi joissain tapauksissa olla vaikeaa luopua. Shoppailua myös salaillaan paljon. Ihminen joka on mennettänyt hallinnan elämästään, tuntee usein syvää häpeää. Salailusta johtuen shoppailuaddiktio näkyy harvoin ulospäin. Shoppailuaddiktiota esiintyy enemmän naisilla, miehillä taas yleisempiä riippuvuuden muotoja on uhkapelaaminen ja päihdeaddiktiot. Naiset käyttävät enemmän rahaa vaatteisiin ja kosmetiikkaan, miehet sen sijaan ostavat elektroniikkaa.
Netissä ostaminen ja tavaran tilaaminen ulkomailta on yleisempää kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset tilaavat ja lähettävät vuosittain satoja miljoonia paketteja netin kautta. Ulkomailta tilataan yhä useammin tavaraa kotiovelle ja yhä useammin se tavara ei ole välttämättä tarpeellista.
Uutistoimisto Reuters ilmoitti 2018 loppuvuonna, että digitaaliseen markkinointiin käytettiin yli 100 miljardia dollaria. Kun tavaran löytäminen ja ostaminen on tehty niin helpoksi nykypäivänä, ei ole yllättävää että ihminen elää paikoitellen yli varojensa.
Ihminen altistuu jo tunnin netin selaamisella sadoille eri mainoksille eikä Facebookin ja Googlen henkilökohtaiseksi räätälöidyiltä mainoksilta pääse välttymään.
”Ihmisten käsitys rahasta on muuttunut. Enemmän pitäisi käyttää käteistä” toteaa Turun yliopiston psykiatrin professori Jyrki Korkeila. ”Kun ostosten tekeminen on niin helppoa ja käteistä ei juurikaan käytetä, ihmisen on vaikeampaa huomata rahan menoa.”
Jyrki Korkeila myös toteaa shoppailun tuovan ihmiselle lohtua ja joillekin se on tärkein tapa tuottaa mielihyvää.
”Ihminen joka kuluttaa paljon rahaa turhaan osteluun, täyttää sillä usein jotain muuta tunnevammaa. Joillakin ihmisillä voi olla kyse syvemmästäkin masennuksesta, toiset taas ostelevat lievittääkseen stressiä. Liika ostaminen taas ajaa taloudelliseen ahdinkoon, jonka jälkeen ollaan noidankehässä josta on vaikeaa päästä pois.”
Tärkeää on huomata mikä laukaisee itsessään tarpeen ostaa. Uusien rutiinien hommaaminen ja vanhoista eroon pääseminen on tärkeää. Nettikauppojen selaamista kannattaa vähentää huomattavasti. Kauppojen kiertelyn sijaan tarvitaan muuta tekemistä.
Ostospäiväkirjan päivittäminen ja kuitteja seuraamalla pystyy tarkemmin seuraamaan omia menojaan ja pitämään talouden paremmin tasapainossa. Nettiostot ja korttimaksut kannattaa vähentää minimiin.
Läheisille kannatta avautua, eikä elää yksin ongelmansa kanssa. Vaikeimmissa tapauksissa on syytä nojautua ammattiauttajan puoleen ja harkita velkasaneerausta.
Nettiaddiktiot juttusarjassa – käydään läpi erillaisia addiktion muotoja, joita yhdistää internet. Seuraavassa osassa käsitellään videopeliriippuvuutta.