Tutka

Juttusarjassa lähestytään jalkapalloa ilmiönä poistumalla itse viheriöltä ja kiinnittämällä huomio viheriön ympärillä olevaan. Osa 3/4

[metaslider id=19883]

Suomalainen jalkapallo on tällä kaudella ehkä kovemmassa nosteessa kuin koskaan. Samaan aikaan katsomoissa on tapahtunut paljon sääntörikkomuksia. Palloliiton kurinpitovaliokunta on jakanut seuroille ennätysmäärän sakkoja kuluvalla kaudella. Päätökset ovat saaneet kritiikkiä seurojen puolelta.

Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Virtanen kertoo, että tällä kaudella sakkoja on jaettu ennätysmäärä 27 000 euroa muun muassa kannattajien häiriökäyttäytymisestä, eikä kausi ole vielä edes päättynyt.

”Pidemmän aikaa olemme antaneet kaudessa keskimäärin 20 000 euroa sakkoja. Ennen vuotta 2010 sakot olivat keskimäärin alle 10 000 euroa kaudessa.”

Lisää on tulossa.

”Hiljattain tuli neljä uutta tapausta seuraavaan kokoukseen ja kautta on vielä noin kuukausi jäljellä. Töitä riittää tämän asian tiimoilta, valitettavasti”, Virtanen jatkaa.

Ongelmaseurat

Virtasen mukaan suurin osa seuroista ei ole tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Ongelmat kulminoituvat vain neljään seuraan Veikkausliigassa.

”Molemmat Helsingin joukkueet, Lahti on ollut ainakin kolme kertaa meidän käsittelyssä tällä kaudella ja KuPS jonkun verran.”

Virtasta huolestuttaa suuntaus, jota kohti jalkapallokulttuurissa ollaan menossa. Pahimmillaan tilanne voi mennä Englannin, Saksan tai Hollannin malliin, josta Virtanen on huolestunut.

”Tällä hetkellä valtion tasolla on olemassa porttikielto-työryhmä ja pelkään, että jos tämä homma ryöstäytyy enemmän ja enemmän käsistä, tulee laki vastaan ja aletaan katsoa tarkkaan, kuka pääsee jalkapallokatsomoon”, Virtanen tylyttää.

Kuka on vastuussa?

Kurinpitovaliokunnan mukaan seurat ovat vastuussa kannattajistaan. Virtanen muistuttaa, että järjestyshäiriöt ovat aina jonkun vastuulla ja myönnytyksiä ei voi tehdä.

”Kuka vastaa siitä, jos katsomossa jotain tapahtuu? Esimerkiksi, että joku työntää 900-asteisen soihdun toisen korvaan tai silmään, kuka on vastuussa? Tai esimerkiksi allergiakohtaukset kun ihmiset joutuvat hengittämään savuja. Harvassa ovat ne porukat, jotka kantavat vastuun, jos siellä jotain tapahtuu.”

FC Lahden toimitusjohtaja Tomi Honkanen kyseenalaistaa kurinpitovaliokunnan päätökset ja toiminnan.

”Kurinpitovaliokunta ei elä tässä päivässä. Sen toiminta on jopa tietynlainen ongelma seuroille”, Honkanen huomauttaa.

Myös HIFK:n turvallisuuspäällikkö Joona Haavisto ihmettelee valiokunnan päätöksiä.

”Yli puolet meille annetuista päätöksistä on muutettu toisessa oikeusasteessa valituksen kautta. Ei se silloin voi olla asianmukaista toimintaa.”

Honkasen mukaan on eroteltava viralliset kannattajat ja ne, jotka eivät kuulu viralliseen kannattajatoimintaan.

FC Lahti sai HJK:ta vastaan pelatusta vierasottelusta fanien toiminnasta sakot. Tapauksessa oli Honkasen mukaan kyseessä nimenomaan virallisen kannattajatoiminnan ulkopuoliset henkilöt.

”On olemassa pykälä säännöissä, jossa mainitaan, että seuralla on vastuu faneistaan. Siinä ei oteta kantaa ollenkaan siihen, onko kyse seuran virallisista kannattajista, uusista tyypeistä vai niin sanotuista ”hangaroundeista” eli kannattajista, jotka eivät kuulu virallisiin kannattajiin.”

FC Lahti on saanut Palloliitolta tunnustusta järjestyksenvalvontatoiminnasta. Honkasen mukaan heillä on esimerkiksi vieraspelimatkoille turvatarkastukset, mikä on saanut kiitosta Palloliitolta. Tarkastuksella pystytään turvaamaan vain tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi genitaalialueita ei ole lupa tarkastaa ja mikään ei estä silloin kannattajaa kuljettamasta luvattomia esineitä housuissaan.

”Meille määrätään sakkoja, joille emme tosiasiassa voi mitään”, Honkanen huomauttaa.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Virtanen vastasi kritiikkiin lyhyesti.

”Otteluissa on selkeästi rajattu alue, johon esimerkiksi vierasjoukkueen kannattajat pääsevät. Kannattajavastuun evääminen on seuroilta täysin perusteetonta.”

Genitaalialueiden tarkastamiseen Virtanen ei suoraan ottanut kantaa, mutta pahimmassa tapauksessa voisi käyttää läpivalaisua. Se kuitenkin kuulostaa vielä melko kaukaiselta.

”Kyllä siinä mennään sitten jo semmoiseen isoveli valvoo meininkiin.”

Stadin derbyt, kulttuuria ja sakkoja

Helsingissä pelattiin tällä kaudella 42 vuoden tauon jälkeen Helsingin herruudesta HJK:n ja HIFK:n välillä. Kaikissa kolmessa ottelussa Sonera Stadium on ollut loppuunmyyty. Otteluissa tunnelma pysyi hienona, mutta ylilyöntejäkin sattui.

Helsingin IFK:n joukkueenjohtaja ja turvallisuuspäällikkö Joona Haavistolle otteluista jäi positiivinen maku, vaikka sakkojakin tuli.

”On helppo sanoa koko suomalaisen jalkapallon osalta, että nuo ottelut olivat ainutlaatuisia tapahtumia. Isoon maailmaan verrattavia otteluita.”

Kurinpitovaliokunnassa asia nähtiin toisella tavalla.

”Kyllä tunnelma varmaan oli hyvä. Se, mitä siellä tapahtui, ei vain ole sallittua. Meidän kannalta tapahtuma jäi kuitenkin miinuksen puolelle. Meidän on pakko puuttua ylilyönteihin”, Virtanen muistuttaa.

Kurinpitovaliokunta uhkaili toisen paikalliskamppailun jälkeen, että kolmas derby pelattaisiin tyhjille katsomoille katsomossa tapahtuneiden rikkomusten vuoksi. Lopulta ottelu pelattiin loppuunmyydyn katsomon edessä.

”Se oli heiltä kyllä lausuntona aikamoinen ylilyönti. Jos verrataan Eurooppaan, niin siellä tämänlaisissa tapauksissa on pitänyt tapahtua jotain todella vakavaa että pelattaisiin tyhjille katsomoille. Mitään sellaista ei ollut tapahtunut.”, Haavisto kummastelee.

HJK-leiristä ei haluttu kommentoida asiaa ennen kauden päättymistä.

Yhteistyö kannattajien ja seuran välillä elinehto

Lahdessa tehdään Honkasen mukaan paljon yhteistyötä seuran ja kannattajien välillä. Seuralta löytyy yhteyshenkilö, joka toimii nimenomaan seuran ja kannattajien välisenä tulkkina.

”Hänen avullaan sovitaan esimerkiksi tapaamisia kannattajien kanssa sekä kuullaan kannattajien ideoita.”

Seuran yhteyshenkilön avulla selvitettiin muun muassa Helsingissä HJK:ta vastaan tapahtunutta episodia. Kun selvisi, että tapahtumien takana on ollut FC Lahden epävirallisia kannattajia eli ns. ”hangaroundeja”, FCLK (FC Lahden kannattajat) pitivät neuvonpidon ja esittivät ukaasin, etteivät nämä henkilöt olisi enää tervetulleita vieras- tai kotipeleihin.

Raja siitä, milloin seistä kannattajien takana ja milloin ei, pitää Honkasen mukaan vetää laittomuuksiin.

”Kannattajien takana pitää seistä niin kauan, kun heidän kanssa voidaan käydä hyvää keskustelua toimintatavoista. Koen, että meillä tämä on toiminut hyvin.”

”Sitten jos kannattajaryhmä selvästikin itse edistää rasismia tai etnisiin asioihin liittyviä huuteluja, on tilanne vakavampi. Raja menee siinä, onko fanitoiminnan linjaus sellainen, että pysytään asiassa”, Honkanen jatkaa.

HIFK:n kannattajilla läikkyi pahasti yli Tampereella tällä kaudella. Fanit ottivat kovasti yhteen järjestyksenvalvojien ja poliisin kanssa. Tällaiseen toimintaan seura vetää selkeän rajan.

”Kannoimme vastuun tapauksesta mukisematta ja kävimme vakavat keskustelut kannattajien kanssa. Tämän tyyppisissä tilanteissa seuran pitää edetä järki edellä”, Haavisto sanoo päättäväisenä.

Keskuteluyhteys avattu

Kurinpitovaliokunta toimii Palloliitosta erillisenä elimenä ja sen toimintaa on kritisoitu läpi kauden. Haaviston mukaan on tärkeä muistaa, että Palloliitto ei ole yhtä kuin kurinpitovaliokunta. Nyt keskusteluyhteys on avattu Palloliiton suuntaan.

”Kaikilta tahoilta löytyy keskustelun ja muutoksen halua, joka on isossa kuvassa todella tärkeä asia. Sitä kautta on hyvä jatkaa keskustelua tulevaisuudesta”, Haavisto päättää.

Juttusarjan muut osat:

Osa 1: https://tutka.pro/?p=18591

Osa 2: https://tutka.pro/?p=19088

Juttusarjan päätösosassa haastattelussa on Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa. Hänen kanssaan käydään kulunutta kautta läpi ja katsotaan tulevaan.