Juttusarjassa lähestytään jalkapalloa ilmiönä poistumalla itse viheriöltä ja kiinnittämällä huomio viheriön ympärillä olevaan. Osa 4/4
[metaslider id=20232]
Timo Marjamaa otti syöksykierteessä olleen sarjan kontolleen vuonna 2010. Vasta nyt työ kantaa hedelmää. Veikkausliiga-kausi huipentuu huippujännittävään mestaruustaistoon.
Ikkunasta aukeaa ainakin tällä hetkellä vielä Suomen suurin ja kaunein jalkapallostadion, Sonera Stadium. Seinällä komeilee joukkueiden logoja. Vitriinistä löytyy pelipaitoja, joiden ympärillä on SM-mitaleita. Keskellä isoa neuvottelupöytää on Selectin pallo, johon on painettu Suomen jalkapallopääsarjan logo. Kabinettitilat ovat viimeisen päälle kunnossa. Kahvit tuodaan viipymättä pöytään.
Pöydän takana istuu tämän hetken kuumimman suomalaisen urheilusarjan, Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa. Helpottunut ja innostunut ovat adjektiivit, jotka kuvaavat tätä miestä tällä hetkellä.
”Tulossa on poikkeuksellisen upea syksy.”
Vitriinistä löytyy Seinäjoen Jalkapallokerhon pelipaita, jonka päälle on ripustettu hopeamitali. Kultaiset mitalit ovat itseoikeutetusti päätyneet saman stadionin syövereihin viimeiset kuusi vuotta. HJK on ollut tämän maan suurin ja mahtavin jalkapalloseura. Se saattaa olla sitä myös tämän vuoden jälkeen, mutta Veikkausliigan mestari voi löytyä tänä vuonna toisesta osoitteesta.
”Mestaruus- ja putoamistaistelu ovat auki, ja vain muutama peli enää jäljellä. Asiat voivat ratketa moneen suuntaan vasta viimeisellä puoliajalla. Tätä on ihan hemmetin kiva seurata”, hehkuttaa Marjamaa ja jatkaa.
”Tällä kaudella on päästy nauttimaan useiden joukkueiden erilaisista tilanteista. On ollut vaihtelua ja seurojen ailahtelua sarjataulukossa molempiin suuntiin. Sarjan kannalta se on mahtava juttu ja se on lisännyt sarjan kiinnostavuutta.”
[metaslider id=20257]
Nousua jokaisella mittarilla
Puhuttaessa sarjan kasvusta Marjamaa pomppaa ylös tuolistaan ja lähtee hakemaan tietokonetta työhuoneestaan. Liikkeissä on intoa ja määrätietoisuutta. Kauppatieteiden maisteri Marjamaa iskee luvut pöytään. Kaavioista näkee lyhyelläkin matematiikalla, että kaikilla mittareilla on tapahtunut kasvua. Mediat, ihmiset ja sitä kautta yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneet tuotteesta aiempaa enemmän. Esimerkiksi yleisökeskiarvo on selkeästi kasvanut.
Veikkausliiga siirtyi täksi kaudeksi pitkällisen pohdinnan ja surullisen URHO tv -ajan jälkeen uuteen mediamalliin. URHO tv haali kanavalleen monta eri urheilulajia 2010-luvun alussa, mutta kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa vonna 2013. Yhteistyö otteluiden televisioinnista aloitettiin täksi kaudeksi Ilta-Sanomien ja Ylen kanssa. Tavoitteena oli olla mahdollisimman helposti lähestyttävä tuote.
”Suomalaisessa jalkapalloilussa on tietyt katsojat, jotka seuraavat ja ovat innokkaasti mukana, mutta tärkeintä on kasvattaa lajin seuraajia. Meidän pitää nostaa todennäköisyyttä sille, että tuotteemme pariin löydetään helpommin.”
Vahvat mediakumppanit ovat olleet tärkeä palanen, mutta myös sarjaan nousseet uudet joukkueet ovat tuoneet oman mausteensa. Helsingin IFK, Tampereen Ilves sekä KTP Kotkasta ovat vahvoilta talousalueilta ja tuoneet mukanaan paljon lisäarvoa. Helsingin derbyt (paikallisottelut) etunenässä.
”Ne ovat olleet aivan poikkeuksellisia ottelutapahtumia. Ja nimenomaan tapahtumia, eikä vain yksittäisiä pelejä.”
Marjamaa pelasi omalla urallaan muun muassa FC Jokereissa, HJK:ssa sekä Vantaan Allianssissa, joten paikallisottelut ovat jääneet mieleen. Sonera Stadiumin eli entisen Finnair Stadiumin avajaisottelussa kohtasivat HJK sekä FC Jokerit. Silloin stadion oli loppuunmyyty.
”Erona niihin aikoihin on ehkä se, että seuran puhdas kannattaminen ei ollut niin laajamittaista. Nyt molemmilla pääkaupunkiseudun joukkueilla on isot kannattajaryhmät.”
Olosuhteet ovat olleet tärkeänä kehityskohteena sarjalle. Vaasassa ja Seinäjoella on rakenteilla uudet stadionit. Rovaniemellä valmistui täksi kaudeksi uusi stadion. Muillakin paikkakunnilla on selkeät suunnitelmat stadioneiden kehittämiseksi.
”Se on sarjan kannalta perusedellytys, että olosuhteet ovat kunnossa. 2000-luvun alkupuolella oli pientä hiljaiseloa, mutta nyt olosuhdeasiat ovat lähteneet rullaamaan usealla paikkakunnalla oikeaan suuntaan.”
Uhreilullinen puoli edellä
Veikkausliiga on avoin sarja. Sieltä voi pudota sarjatasoa alemmas ja toisaalta seuralla kuin seuralla on mahdollisuus pelaamalla nousta Veikkausliigaan. Sarjan avoimuus tulee määräyksenä UEFA:lta (Union of European Football Associations) ja siihen ei ole nokan koputtamista. Avoimuus on lisännyt sarjan kiinnostavuutta.
”Pelaamalla mennään ylös- tai alaspäin, mutta taustojen pitää myös olla kunnossa. Olemme saaneet paljon hyvää palautetta avoimuudesta.”
Sarjan lisenssijärjestelmä on Marjamaan mukaan yksi Suomen edistyneimmistä ja tiukimmista. Tavoitteena on, että yksikään joukkue ei joutuisi lopettamaan kautta kesken taloudellisen ahdingon takia. Viime kaudella FC Honka ja MYPA pystyivät pelaamaan kauden loppuun, mutta joutuivat kauden jälkeen lopettamaan toiminnan.
Avoin sarjasysteemi on yksi syy siihen, että Veikkausliiga ei ole täysammattilaissarja, kuten esimerkiksi jääkiekon SM-liiga. Sarjaa kehitetään taloudellisten realitettien mukaan.
”Tärkeintä on, että seurat eivät syö enempää kuin on tulolähteenä. Pelaajia, valmentajia ja sarjatasoja tulee ja menee, mutta seura on pysyvä yksikkö. Sen olemassa oloa ei pitäisi koskaan riskeerata.”
Marjamaan mukaan tärkeää on edetä jopa varovaisesti kuin riskillä hakea menestystä. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi Hongan romahdus.
”Olen pyrkinyt alleviivaamaan joukkueille, että olisivat taloudellisesti kestäviä. Mitään ei saisi laittaa olettamusten varaan.”
Voisiko Veikkausliiga olla vielä joskus täysammattalaissarja? Marjamaa vastaa, ettei missään papereissa lue, mitä Veikkausliigan pitäisi olla. Asiat tapahtuvat jos ovat tapahtuakseen.
”Jalkapallo ei ole irrallinen muusta taloudellisesta tilanteesta. On turha tehdä suuria suunnitelmia. Täytyy seurata ympärillä olevaa maailmaa.”
Yhden kauden huumaa vai selkeä suunta?
Tällä kaudella mielenkiinto sarjaa kohtaan on kasvanut nousijajoukkueiden myötä. Uudet seurat ovat isoista kaupungeista, mutta tilanne voi muuttua ensi kaudeksi paljonkin. Ensi kaudella Veikkausliigaa saatetaan pelata Kemissä (PS Kemi) ja Vantaalla (PK-35 Vantaa). Näiden joukkueiden yleisökeskiarvot ovat olleet Ykkösen matalimpia. Se ei voisi olla vaikuttamatta ensi kauden kiinnostavuuteen.
”Jos paikan on pelaamalla ansainnut, ei siihen ole nokan koputtamista.”
On mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, onko kulunut kausi yhden kauden huumaa vai selkeä suunta.
”Teemme kaikkemme, että asiat menisivät oikeaan suuntaan, mutta sen näkee vasta tulevaisuudessa.”
Marjamaalla on tulossa viides vuosi täyteen Veikkausliigan peräsimessä. Paljon on tehty uudistuksia, joista suurimpana Marjamaa nostaa vahvat mediakumppanit. Niiden varaan on hyvä rakentaa.
”Vahvojen mediakumppaneiden avulla pystymme tuomaan tietoisuutta eri tavalla kuin omien kanaviemme kautta.”
Isot talousalueet ovat tärkeitä Veikkausliigalle, mutta ei elinehto. Marjamaan mukaan pienellä paikkakunnalla voidaan tehdä laadukasta työtä.
”Seuroilla on varmasti helpompaa, mitä laajempi väestöpohja löytyy. Esimerkiksi kun Myllykosken Pallolta lähti tehdaksen tuki taustalta pois, oli tilalle vaikea löytää korvikkeita.”
”Mutta esimerkiksi isossa ja varakkaassa Espoossa on ollut todella suuria vaikeuksia menestyä urheilun saralla taloudellisesti”, Marjamaa jatkaa ja viittaa Hongan kaatumiseen niin jalkapallossa kun koripallossakin, sekä jääkiekon huonoon taloudelliseen menestykseen.
Kaiken kaikkiaan kulunut kausi on ollut loistava Veikkausliigalle, mutta sarja kehittyy omaan rauhalliseen tahtiinsa. Vuodesta 2008 alkanut syöksy yleisömäärissä on selätetty ja sarjalla on pitkästä aikaa vetoa. Tällä hetkellä Veikkausliigan toimitusjohtajan paikalla on mukava tehdä töitä.
”Näistä hyvistä hetkistä täytyy voida nauttia ja olla iloisia, mutta työ jatkuu kokoajan.”
Juttusarjan muut osat:
osa 1: https://tutka.pro/?p=18591
osa 2: https://tutka.pro/?p=19088
osa 3: https://tutka.pro/?p=19882