Suxes on rauhallinen paikka. Vaikka uutiset tuntuvat olevan täynnä levottomuutta ja väkivaltaa, ei se kuitenkaan ole yltänyt Suxesiin. Joskus satunnainen poikaporukka pyrkii aiheuttamaan levottomuutta, mutta heidät poistetaan baarista nopeasti. Joku voi vielä nykyäänkin ujostella homobaariin astumista, mutta varsinaisesti levottomuus ja yhteiskunnan koventuneet arvot eivät Ilari Makkosen mukaan ole kohdistuneet Suxesiin.
80-90-luvulla tapailu- ja seurustelukulttuuri oli kovin erilaista kuin nykyään, Makkonen muistelee. Miespari ei voinut kulkea julkisesti käsi kädessä ja homobaariin meno oli vaikeaa.
”Muistan kun menin ensimmäisen kerran. Oli firman juhlat ja minä uskaltauduin ja livistin sinne juuri ennen kuin se sulki”, Makkonen kertoo.
Joskus ohikulkijat saattoivat huudella homobaariksi profiloituneen paikan terassilla istujille. Hän kuvaa yhden baarin terassin olleen vastapäätä heteroille suunnattua yökerhoa ja muistelee ajatelleensa: ”Herrajumala, en ainakaan tuohon ulos mene istumaan”. Makkonen kuitenkin toteaa pilke silmäkulmassaan, että vielä samana iltana hän sillä terassilla istui.
Nykyisen puolisonsa Makkonen tapasi vuonna 2001. Jo melko pian pariskunta alkoi harmitella sitä, että Turussa oli vain yksi homobaari ja sekin pelkästään miehille suunnattu. Miehet alkoivat pohtia sellaisen baarin perustamista, johon myös naiset olisivat tervetulleita, ja niin syntyi päätös perustaa Suxes. Päivänvalon yhteinen baari näki vuonna 2004.
Suxesin perustamisen aikaan seksuaalivähemmistöjen piirit eivät vielä olleet niin avoimia kuin nykyään. Tästä syystä oli hyvä, että paikka sijaitsi hieman kadulta syrjässä sisäpihalla.
”Vaikkakin ensin tullessa katsoin, että mikä hämärä baari tämä on. En edes tiennyt, että täällä on jotain”, Makkonen muistelee.
Suxesin ensimmäiseltä vuodelta Makkonen muistaa erään tapauksen, jossa asiakas oli varoittanut, että baari voisi leimautua, koska siellä oli niin paljon lesboja. Silloin hetki jätti sanattomaksi, mutta nykyään muisto jo naurattaakin.
Suxesissa on nähty monenlaisia tarinoita ja ihmiskohtaloita. On menty naimisiin, järjestetty baarin syntymäpäiviä ja pikkujouluja sekä Halloween-juhlia pukeutumisineen.
”Olemme me välillä itsekin pukeutuneet”, Makkonen kertoilee. Pikkujouluissa tarjoiltiin asiakkaille ilmaista ruokaa, jonka miehet itse valmistivat.
Koronavuodet ja Ukrainan sota ovat näkyneet yöelämässä vähentyneinä asiakasmäärinä, ja niin on käynyt myös Suxesille. Edelleen baari kyllä täyttyy joinakin iltoina ääriään myöten, mutta ei samalla tavalla kuin koronaa edeltäneinä huippuvuosina. Makkonen kuitenkin toteaa, ettei haluaisi olla töissä missään muualla.
Ajoittain Makkonen törmää yksittäisten asiakkaiden pelkoon siitä, että heille tehdään homobaarissa jotakin. Joku saattaa myös miettiä, onko heteron ok mennä homobaariin. Tähän Makkosella on selkeä vastaus.
”On ihan ok. Voimassa on aivan samat säännöt kuin missä tahansa baarissa. Jos joku ei-toivottu tulee iskemään, niin siihen vastataan vain, ettei kiinnosta.”
Ylipäänsä ilmaisun homobaari Makkonen toteaa olevan vanhentunut. Suxesiin ovat tervetulleita kaikki ulkonäköön tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Jokainen saa tulla ja olla juuri sellaisena kuin on.
Opiskelijoille Suxesissa järjestetään rasteja erityisesti suurempien bileiden yhteydessä, ja Makkonen kehuukin opiskelijoita hyväkäytöksisiksi vieraiksi. Hän toteaa opiskelijoiden jonottavan nätisti ja käyttäytyvän hyvin.