Tutka

Vanhan-kansan mukaan ruokarauhalla tarkoitetaan sitä, että ruokapöydässä käyttäydytään siivosti ja ruokailutilanteesta tehdään mahdollisimman rauhallinen.  

Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilän mukaan ruokarauhalla tarkoitetaan  monia eri asioita. 

 ‘’Tänä päivänä ruokarauha tarkoittaa jokaisen oikeutta nauttia ruuasta ilman, että siihen liitetään syyllistämistä tai negatiivista kommentointia. Jokaisella meistä on oikeus syödä ilman kalorikauhistelua tai syyllisyyden tunnetta.’’ 

Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.
Katri Mikkilä muistuttaa, että kehon koko ei koskaan vaikuta siihen, kenellä on lupa syödä ja mitä.
Kuva: Sara Taskinen

Mikkilän mukaan yhteiskuntamme laihuuskeskeisyys on yksi syy negatiiviselle ruoka- ja kehopuheelle. On yleistä, että yksilöä syytetään lihavuudesta, eikä tilanteen kokonaiskuvaa nähdä selkeästi. Myös medialla ja sen kauneusihanteilla nähdään olevan yhteys yhteiskuntamme laihuuskeskeisyyteen.  

Ruokarauha kuuluu kaikille

Joulun viettoon kuuluu vahvasti yhdessä ruokailu pitkän kaavan mukaan. Erityisesti  joulun alla sosiaalisessa mediassa on viime vuosien aikana jaettu paljon Ruokarauhan julistusta.

Katri Mikkilä toivoo, ettei kenenkään tarvitse pelätä sitä, että joutuu negatiivisen ruoka- tai kehopuheen kohteeksi. ‘’Meidän tulee kiinnittää huomiota siihen minkälaista ruokapuhetta tuotamme ja  millä sävyllä puhumme ruuasta.’’ 

Emme voi koskaan tietää varmaksi minkälaisia asioita muut ihmiset käsittelevät milläkin hetkellä. Itselle pieneltä tuntuva negatiivinen kommentti voi olla toiselle suuri ja merkittävä.

Ruokarauhan julistus.
Vaakakapinan tekemän ruokarauhan julistuksen tarkoituksena on edistää tervettä ruokasuhdetta ja muistuttaa siitä, että ruuasta saa ja kuuluu nauttia ilman stressiä.
Kuva: Vaakakapina

‘’Jokaisen tulee huolehtia siitä, että ei ainakaan itse ole se henkilö, joka ylläpitää negatiivista ruokapuhetta.’’

 On hyvä muistaa, että ruoka- ja kehorauhan kunnioittaminen ei linkity ainoastaan ruokailutilanteisiin, vaan ne kulkevat mukana kaikkialla.  

Ruokaa ilman syyllisyyttä

Syöminen on yksi ihmisen perustarpeista ja selkeä osa jokapäiväistä elämäämme. Ruoka, syöminen ja syyllisyyden tunne eivät kuitenkaan kuulu yhteen. Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen muistuttaa, että niin kauan, kun ruoka tai syöminen aiheuttavat syyllisyyden tunnetta ruokasuhteessa on treenattavaa. 

‘’Ruokaan tai syömiseen ei kuulu syyllisyys ja se mitä syömme ei määritä meitä ihmisenä.’’

 Putkosen mukaan on eri asia neutraalisti todeta ja tarkastella mikä ruoka tukee omaa jakamista, kuin syyllistää itseään siitä ‘’mitä tuli syötyä’’.  

Perusasiat, kuten säännöllinen ateriarytmi ja riittävä syöminen ovat hyvän ruokasuhteen perusta.  ”Herkuttelu on ehdottomasti sallittua, mutta se ei ole keino korvata muita aterioita”, Putkonen kertoo.

On hyvä muistaa, että vaikka saamme ruuasta elintärkeää energiaa ruoka ei kuitenkaan ole pelkkää polttoainetta, vaan siihen liittyy myös yhdessä syöminen ja nautinto.  

Mikäli läheisen ruoka- tai kehosuhteesta herää todellinen huoli, asia tulee ottaa puheeksi ystävällisesti ja syyllistämättä. Oma huoli läheisen terveydestä on hyvä ilmaista takertumatta liikaa henkilön painoon tai syömiseen. Asian voi ottaa puheeksi yleisesti terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.  

‘’Puheeksi ottaminen ja huolen osoittaminen ei ole helppoa ja konfliktilta voi olla vaikea välttyä, mutta mitä nopeammin mahdolliseen syömishäiriöön puututaan sen parempi hoitoennuste on,’’ summaa Leena Putkonen.  

Lisätietoa aiheesta: https://syomishairioliitto.fi