Voimaharjoittelu ei ole pelkästään lihasten kasvattamista, vaan sen vaikutukset heijastuvat hyvinvointiin monipuolisesti. Voimavalmentaja Olli Horsma painottaa, että fyysisellä kunnolla on suuri rooli arjen jaksamisessa.
”Vaikka opiskelu onkin aivotyötä, vahva ja hyväkuntoinen keho tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tuo jaksamista päivien keskelle”, hän toteaa.
Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu parantaa fyysistä suorituskykyä, mikä vähentää uupumusta pitkien opiskelu- ja tenttipäivien aikana. Lisäksi voimaharjoittelu vahvistaa luita, nivelten tukilihaksia ja parantaa ryhtiä. Se auttaa ehkäisemään niska- ja selkäkipuja, jotka ovat yleisiä jatkuvasta istumisesta kärsivillä opiskelijoilla.
Horsma kertoo, että voimaharjoittelu auttaa vähentämään stressiä ja parantaa mielialaa, koska treenin aikana keho vapauttaa endorfiineja, jotka tunnetaan myös mielihyvähormoneina. Tämä vapautuminen voi lisätä energiaa ja piristää mieltä.
Voimaharjoittelun aloittaminen voi tuntua aluksi haastavalta, mutta pienillä askelilla ja suunnitelmallisuudella pääsee hyvin liikkeelle.
Opiskelijan kannattaa tehdä harjoitusohjelma, jossa harjoitellaan 2–3 kertaa viikossa. Tällainen aikataulu mahdollistaa kehityksen mutta jättää tilaa palautumiselle ja opiskelulle.
Aloittelijan harjoitusohjelma voi sisältää koko kehon treenejä, joissa keskitytään suuriin lihasryhmiin, kuten jalkoihin, selkään ja rintaan. Koko kehoa kuormittavat liikkeet niin sanotut ”isot liikkeet”, kuten kyykyt, maastavedot ja punnerrukset, ovat tehokkaita ja säästävät aikaa.
Horsma neuvoo aloittamaan pienellä määrällä toistoja ja sarjoja, esimerkiksi kaksi tai kolme sarjaa, joissa on 8–12 toistoa per liike.
”Monesti alussa tärkeintä on se, että lähtee liikkeelle omaan tahtiin ja kuuntelee omaa kehoa”, Horsma sanoo.
”Kun harjoittelua tekee säännöllisesti ja sopivassa määrin nousujohteisesti, niin tuloksia alkaa näkyä, ja se motivoi jatkamaan.”
Tekniikka on alussa erityisen tärkeää vammojen välttämiseksi. Monilla kampuksilla on liikuntakeskuksia tai kuntosaleja, joissa tarjotaan alkeiskursseja.
Säännöllinen aikataulu auttaa ylläpitämään motivaatiota, mutta opiskelijan tulisi olla myös joustava: kiireisinä tenttiviikkoina harjoitusohjelmaa voi keventää tai tehdä lyhyempiä treenejä. Tärkeintä on luoda rutiini, joka on helposti sovitettavissa opiskeluarjen vaatimuksiin.
”Opiskelijat usein miettivät, miten ehtiä treenaamaan kaiken muun keskellä. Kannustan ajattelemaan, että jokainen liikuntakerta, vaikka lyhytkin, on sijoitus omaan hyvinvointiin”, Horsma sanoo.