Varsinais-Suomessa tapahtuvista tulipaloista 30 prosenttia on tuhopolttoja. Tutkijan mukaan ilmiötä voidaan suitsia yksinkertaisilla keinoilla.
[metaslider id=24128]
Tuhopolttojen määrä on laskenut Varsinais-Suomessa selvästi muutaman viime vuoden aikana. Pelastusopiston tilastojen mukaan alueella tapahtui viime vuoden aikana 180 tuhopolttoa, kun vuonna 2009 tapauksia oli lähes 300. Myös kaikkien tulipalojen määrä on laskenut samassa suhteessa.
Toisaalta tuhopolttojen osuus kaikista paloista on ollut Varsinais-Suomessa useana vuonna koko maan keskiarvoa suurempi. Viime vuonna Varsinais-Suomessa tapahtuneista paloista yli 30 prosenttia oli tahallaan sytytettyjä.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) erikoistutkija Tuula Kekki sanoo, että vuosituhannen vaihteesta lähtien Suomessa on tapahtunut vuosittain noin 2 000 tuhopolttoa. Suomessa tehdään keskimäärin viisi tuhopolttoa päivässä.
Kekki huomauttaa, että tahallaan sytytettävät tulipalot ovat eräänlaista piilorikollisuutta. Kiinnijäämisen riski on pieni,
sillä vahingontekojen – joihin useimmat tuhopoltot lukeutuvat – selvitysprosentti on vain parinkymmenen luokkaa.
“Todellisuudessa tuhopolttoja tehdään paljon enemmän, mutta kaikki tapaukset eivät koskaan tule viranomaisten tietoon.”
Kekin mukaan tuhopolttojen kohteena ovat useimmin kaikenlainen sekalainen irtaimisto huonekaluista puutavaraan. Toiseksi eniten tuhopolttajia kiinnostavat roskasäiliöt ja roskakatokset. Tavallisesti roskispalot ovat päähänpistosta tehtyä ilkivaltaa, joista ovat vastuussa yleensä humalaiset tai nuoret.
Kekki toteaa, että vakavimmissa tapauksissa, kuten tahallaan sytytetyissä rakennus- tai ajoneuvopaloissa tekijä on monesti ilkivallan uhrin tuttu. Tällöin motiivi on usein henkilökohtainen, esimerkiksi kosto.
Sarjapoltot harvinaisia
Kekin mukaan tuhopolttoja voidaan jossain määrin ehkäistä.
“Ilkivalta kohdistuu paljon hylättyihin tavaroihin, jotka eivät ole periaatteessa kenenkään omaisuutta. Pihat ja puistot on syytä pitää siistinä, varastot ja katokset lukittuina. Tavaroita ei kannata säilyttää paikoissa, minne ne eivät kuulu”, Kekki ohjeistaa.
“Tulitikkuja ja sytkäreitä ei ihmisiltä saa pois, kuten ei myöskään tuleen kohdistuvaa uteliaisuutta. Tuhopolttajien toimintaa voidaan silti vaikeuttaa yksinkertaisilla keinoilla, jolloin potentiaalisia kohteita ei olisi niin paljon.”
Kekin mukaan tuhopolttojen sarjoittuminen on Suomessa hyvin harvinainen ilmiö. Hän arvioi, että viitisen prosenttia tuhopolttajista on sarjapolttajia.
“Mutta näitä ei ole edes kymmeniä vuodessa. Yleensä sarjapolttoja tekevät henkilöt kärsivät mielenterveysongelmista.”
Turun seudulla on tapahtunut viime vuosina useita paljon julkisuutta saaneita sarjatuhopolttoja.
Vuodenvaihteessa Turun keskustassa Ursininkadulla sijaitseva kerrostalo vahingoittui ullakkopalossa, joka osoittautui tahallaan sytytetyksi. Muutama päivä myöhemmin poliisi vangitsi noin 50-vuotiaan miehen epäiltynä teosta. Miestä epäillään myös kolmesta muusta tuhotyöstä.
Lokakuussa 2014 tuntematon henkilö poltti ainakin 11 tyhjillään olevaa rakennusta Auran, Pöytyän ja Liedon kunnissa. Viime kuussa Auranmaalla paloi jälleen kaksi tyhjää rakennusta. Poliisi on kertonut julkisuuteen, että tammikuiset palot sopivat samaan profiiliin lokakuussa 2014 tapahtuneiden tuhopolttojen kanssa.