Tutka

Pelko ja tiedon puute tukimahdollisuuksista ovat syitä, miksi raiskauksen uhri ei tee rikosilmoitusta. Ilmoitus jää myös helpommin tekemättä, jos tekijä on läheinen tai tuttu.

[metaslider id=23141]

”Olin juhlimassa hyvillä mielin loman alkua ja olin todella humalassa. Menin jatkoille, jossa tää jätkä tarjosi lisää päihteitä, jonka jälkeen olin sammumisen partaalla. Se laittoi minulle ystävällisesti patjan ja jäin siihen nukkumaan. Heräsin jossain vaiheessa siihen, että joku on vieressäni ja tekee jotain. En oikein tajunnut mitä, enkä jaksanut välittää, halusin vaan nukkua. En pyytänyt missään vaiheessa lopettamaan. Hommat oli ihan tosi nopeasti ohi ja se jätkä lähti siitä kai saman tien menemään. Heräsin myöhemmin yksin.”

”Tapahtunutta seuraavana päivänä soitin tyypille, kun olin menossa ostamaan jälkiehkäisyä. Olin tosi tuohtunut ja äijä vastasi alkuun vaan: ’et vittu sanonut ei’. Selitin, että olin niin sekaisin, etten oikeastaan tajunnut mitä tapahtui.”

Katja on parikymppinen opiskelija, joka raiskattiin ystävien kanssa vietetyn illan päätteeksi.

Raiskaaja on usein tuttu

Katjan kokema raiskaus ei ole poikkeuksellinen – valtaosassa poliisin tietoon tulleista tapauksista tekijä on uhrille entuudestaan tuttu.

Vuonna 2011 tehdyssä lakimuutoksessa linjattiin, että tiedottoman tai puolustuskyvyttömän pakottaminen sukupuoliyhteyteen on myös raiskaus eikä pelkästään seksuaalinen hyväksikäyttö.

Poliisille ilmoitetaan vuosittain noin tuhat raiskausta. Turun Sanomien mukaan 15 000 jää kuitenkin joka vuosi ilmoittamatta.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen lakimies Riitta Silverin mukaan rikosilmoitusta ei tehdä kovin helposti tilanteissa, joissa tekijä on joku läheinen tai tuttu.

”Varmasti suuri osa raiskauksista jää ilmoittamatta.”

Rikosilmoituksen tekemistä pelätään

Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoaa maksuttomia tuki- ja neuvontapalveluja seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhreille. Silver kertoo, että suurin osa heidän päivystykseensä soittavista uhreista ei ole tehnyt rikosilmoitusta raiskauksesta. Ilmoituksen tekemistä epäröidään ja jopa pelätään.

”On monenlaisia pelkoja: onko riittävästi todisteita, mitä tekijä sitten tekee ja mitä minusta ajatellaan”, Silver sanoo.

”Jos on yksin eikä kukaan ole tukemassa, eikä kukaan ole antanut mitään neuvontaa. Nämä voivat olla syitä, ettei ilmoitusta kovin helposti tehdä.”

Rikosilmoituksen tekeminen on kuitenkin omien oikeuksien kannalta tärkeää. Tukinaisessa rohkaistaan uhreja ilmoittamaan poliisille raiskauksesta.

”Jos kokee tulleensa rikoksen uhriksi, niin on lainmukainen oikeus tehdä rikosilmoitus ja saada oikeutta asialleen sekä tekijä vastuuseen teosta”, Silver kertoo.

Kyse on omien oikeuksien lisäksi seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.

”Perimmiltään on kyse ihmisarvon kunnioittamisesta”, Silver toteaa.

“Syytin itseäni”

Katjalla meni kauan ennen kuin hän pystyi täysin tajuamaan, mitä oli tapahtunut. Muutaman kuukauden päästä iski todellinen ahdistus.

”Syytin tapahtuneesta tosi paljon itseäni. Ehkä olin antanut kännissä jotain signaaleja siihen suuntaan. En kuitenkaan älynnyt sanoa ’ei’ missään vaiheessa.”

Katjakaan ei tehnyt tapauksesta rikosilmoitusta.

”Suurin syy oli se, että tilanne oli alkuun mielessäni todella epäselvä, enkä tosiaan sanonut ei. Ehkä kynnys olisi ollut pienempi, jos tekijä ei olisi ollut tuttu”, Katja kertoo.

Katjan nimi on muutettu.

[note color=”#d3d3d3″]Rikosilmoitus raiskaustapauksessa

  • Oikeusprosessi alkaa rikosilmoituksen tekemisestä. Uhri tai ulkopuolinen ottaa yhteyttä poliisiin ja  uhri tekee rikosilmoituksen.
  • Jos poliisi soitetaan heti teon jälkeen paikan päälle, poliisi vie uhrin ensin lääkärintutkimuksiin. Lääkärintutkimuksiin olisi hyvä mennä aina, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan.
  • Rikosilmoituksen jälkeen asianomistaja eli uhri kutsutaan kuulusteluun, jossa hän kertoo yksityiskohtaisesti, mitä on tapahtunut.
  • Tämän jälkeen kuulustellaan rikoksesta epäiltyä, jos tiedetään kuka hän on ja hänet saadaan kiinni, sekä mahdollisia todistajia.
  • Kuulustelujen perusteella katsotaan onko syytä jatkaa tutkintaa, mikä rikosnimikkeeksi tulee sekä millaista todistelua juttu vaatii.
  • Kun rikostutkinta on valmis, välitetään esitutkintapöytäkirja syyttäjälle. Syyttäjä katsoo, onko todisteita tarpeeksi syytteen nostamiseksi vai ei.
  • Lain mukaan seksuaalirikoksissa uhrilla on mahdollisuus saada oikeusavustajan tuki maksutta jo rikosilmoituksen tekemisestä asti.

[/note]