Tuoksuyliherkkyys on kasvava ongelma. Tutkimusten mukaan sitä esiintyy 10-40 prosentilla ihmisistä. Turun ammattikorkeakoulussa ja Turun yliopistossa ei ole olemassa minkäänlaisia rajoitteita tai suosituksia hajusteiden käytölle.
[metaslider id=28760]
Opinto-ohjaaja Erja Salminen Turun AMK:sta pitäisi rajoitteita hyvänä asiana, etenkin toimipisteellään Ruiskadulla, jossa opiskellaan sosiaali- ja terveysalaa.
”Se olisi loogista, koska sellaista suositellaan terveydenhuollon työelämässäkin.”
Salminen arvelee, ettei rajoitteita tai suosituksia ole, koska asia ei ole noussut tarpeeksi esille, vaikka opiskelijoissa varmasti on tuoksuyliherkkiä.
”Jonkun pitäisi käynnistää asia”, Salminen toteaa.
Julkisissa tiloissa valvonta on mahdotonta
”Pelkästään ICT-talolla on 900 opiskelijaa ja koulussa liikkuu kaikennäköisiä muitakin ihmisiä”, Turun AMK:n opinto-ohjaaja Janne Ahtinen muistuttaa. Hajusteiden kieltämisen pitäisi koskea kaikkia.
”Näen sen aika mahdottomana. Omassa pienryhmässä asiaan varmaan pystytään vaikuttamaan.”
Myöskään Turun yliopistolla ei ole olemassa rajoituksia tai suosituksia hajusteiden käytöstä, kertoo yliopiston esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä.
”Hajusteiden käyttöä julkisissa tiloissa on käytännössä mahdoton valvoa, joten tässä mielessä sinällään hyvä ja kannatettava ajatus suosituksesta ei välttämättä toimisi toivotulla tavalla.”
Hajusteita on kaikkialla
Vaikka tuoksuyliherkkyys on kasvava ongelma, se ei johdu yliherkkyyden, vaan oireiden aiheuttajien lisääntymisestä. Hajusteita on nykyään kaikkialla: hajusteisissa roskapusseissa, hajuvesissä, vartalosuihkeissa, siivousaineissa ja autojen ilmanraikastimissa. Kouluissa saattaa leijailla satoja hajusteita, mikä vaikeuttaa tuoksuyliherkän opiskelua.
”Esimerkiksi hississä, kun olen mennyt muutaman kerroksen ylöspäin ja siellä on juuri ollut joku, jolla on paljon hajuvettä, niin siitä tilanteesta on jäänyt koko päiväksi päänsärky ja hölmö olo”, sairaanhoitajaksi opiskeleva Miisa Luomala, 20, kertoo.
Tuoksuyliherkkien tarkkaa määrää on vaikea saada selville, koska yliherkkyydellä ei ole kunnollista määritelmää eikä objektiivista esiintymistapaa. Yleisimpiä oireita ovat esimerkiksi päänsärky, väsymys, silmien kirvely, pahoinvointi, yskä ja keskittymisvaikeudet.
”Liika on liikaa”
Allergia- ja astmaliitto järjestää marraskuisin Tuoksuton viikko -kampanjan, jolla kiinnitetään huomiota tuoksuyliherkkien esteettömyyteen julkisissa tiloissa.
”Halutaan, että ihmiset ymmärtäisivät, että kyse ei ole nipottamisesta, vaan oikeasta ongelmasta, joka saattaa pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen”, Allergia- ja astmaliiton allergia- ja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa sanoo.
”Tuoksuton viikko -kampanja on lyönyt aika hyvin läpi. Sillä ilmaistaan hienovaraisesti, että liika on liikaa.”