Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretojan mukaan kaupungin yksittäisistä ilmastoteoista on vaikeaa sanoa, mitkä vaikuttivat eniten CDP: n tekemään arvioon.
“Tutkimus on kooltaan hyvin laaja ja sitä on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Tätä varten tehty raportti on usean vuoden ajalta.”
Voidaan siis todeta, että ainoastaan viimeisen vuoden meriiteillä ei Turkua ole listalle nostettu.
CDP itse listaa yleisiin arviointikriteereihin esimerkiksi kaupungin tavoiteen olla täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä sekä ilmastopolitiikan läpinäkyvyyden. Myös tehdyt ilmastotoimet ja niiden merkittävyys sekä hiilineutraaliin energian käyttö vaikuttavat asemaan listalla.
Tänä vuonna CDP arvioi yli 1000 kaupunkia, joista 13 prosenttia sai A luokituksen. Suomen kaupungeista listalle pääsivät Turun lisäksi tänä vuonna myös Tampere ja Vantaa. Turku on kuitenkin ainoa kaupunki Suomessa, joka on onnistunut pysymään listan kärkisijoilla jo viiden vuoden ajan.
Käytännössä ilmastotavoitteet näkyvät Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretojan mukaan esimerkiksi joukkoliikenteen sähköistymisessä ja kestävien liikkumismuotojen lisäämisessä.
Marraskuussa 2023 jo puolet Fölin linja autojen kilometreistä ajetaan sähköisellä kalustolla.
Myös pyöräilyyn kannustaminen pyöräteiden lisäämisellä, pyöräteiden talvikunnossapidon tehostamisella ja kaupunkipyörien lisääminen ovat Meretojan mukaan tärkeitä toimia.
Viime aikojen merkittävimmäksi ilmastouudistukseksi Meretoja nimeää kuitenkin kaupungin talous -ja budjettiarvion.
Viime viikolla hallituksen kokouksessa meni läpi ehdotus ilmastobudjetista. Tähän liittyy esimerkiksi Turun konserniyhtiöiden allekirjoittama sopimus ilmastotavoitteista. Yhtiöiden tavoiteena on kehittää omaa toimintaansa hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä.
“Käytännössä noudatamme EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa tässä budjetoinnissa ja arvioimme sen perusteella tehtävät hankinnat.”
Tämä tarkoittaa sitä, että konserniyhtiöiden tulee arvioida tulevat investointinsa EU:n määrittämien kestävän kehitykseen tähtäävien pykälöiden pohjalta, johon kuuluu muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä omien liikkumismuotojen ja työmaiden kehittäminen hiilineutraaliksi vuoteen 2024 mennessä.
Jos tavoitteisiin ei päästä, ovat yhtiöt sitoutuneet suunnittelemaan hyvittämistoimenpiteitä korvatakseen aiheuttamansa haitat muilla tavoin.
Konserniyhteisöihin kuuluvat esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätö, Lounais-Suomen jätehuolto Oy, Turun satama Oy sekä Turun kaupunginteatteri Oy.