Suomen viranomaisten joulukuussa tekemän päätöksen perusteella laittomasti maassa olevien hätäavusta vastaavat nyt kunnat. Siitä huolimatta muun muassa kirkko ja Suomen Punainen Risti jatkavat paperittomien auttamista vastedeskin.
[metaslider id=29745]
Kielteisen oleskeluluvan saanut voi poistua maasta itsenäisesti tai hakea vapaaehtoisen paluun tukea. Osa heistä päättää jäädä Suomeen.
Valtioneuvoston mukaan laittomasti maassa oleskelevien välttämätön toimeentulo ja huolenpito on kuntien vastuulla. Asia selviää ministerityöryhmän joulukuussa 2016 hyväksymästä toimenpidesuunnitelmasta, joka käsitteli laittoman maassa oleskelun ehkäisyä ja hallintaa.
”Punainen Risti on tässä mukana viranomaisten apuna. Niin kuin on ollut monessa muussakin asiassa, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa”, kertoo monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Pauliina Pensikkala Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiristä.
”Tiedän, että esimerkiksi Helsingin seurakunnat ovat tarjonneet hätämajoitusta. Punainen Risti voi tukea majoituksia esimerkiksi toimittamalla niihin majoitus- ja hygieniapakkauksia.”
Myös Turussa on järjestetty hätämajoitusta. Kyse on ollut lyhyistä ajanjaksoista.
”Muutamasta päivästä, korkeintaan viikosta”, Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen avaa.
”Yleensä kirkkoturvaa hakee ihminen, joka on karkotusuhan alla. Heillä on tarve keskustella ja purkaa pettymystään. Me pystymme tarjoamaan diakonissa-apua ja mahdollisesti ohjaamaan asianajajille, jotka ovat tämän alan spesialisteja”, Lehikoinen selventää.
Tilannetta vaikea ennustaa
Vielä on vaikea arvioida, millaiseksi tilanne kehittyy. Hallinto-oikeuden käsittelyssä on tällä hetkellä reilu 10 000 hakemusta. Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että Helsingin hallinto-oikeus kumosi viime vuonna noin 23,7 prosenttia Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä.
”Osaamme ennustaa, että kun sieltä alkaa tulla päätöksiä, todennäköisesti tulee enemmän ihmisiä, joilta vastaanottopalvelut päättyvät”, kertoo tiedottaja Kaisa Härkisaari Maahanmuuttovirastosta.
”Paperittomat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Uuden tilanteen myötä tämä joukko tulee kasvamaan. Me seuraamme tilannetta ja olemme valmiita toimimaan tarpeen mukaan”, Pensikkala toteaa.
Vastuu kunnilla
Jos turvapaikanhakija ei saa enää vastaanottopalveluita ja hän tarvitsee kiireellistä apua, hänet ohjataan kunnan hätämajoitukseen. Hätämajoitukseen kuuluu myös ruoka ja akuutti apu, kuten lääkkeet. Valtio korvaa kunnille aiheutuvat kustannukset.
Turvapaikanhakija on oikeutettu vastaanottopalveluihin koko turvapaikanhakuprosessin ajan. Kielteisistä päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos päätös pysyy kielteisenä, hakija käännytetään. Käännyttämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, ettei turvapaikanhakijan kotimaa ota vastaan pakkopalautuksia.
”Silloin poliisilta tulee tieto, että tämän ihmisen palvelut tulee päättää. Kun turvapaikanhakijan hakuprosessi on loppunut, hänellä on 30 vuorokautta aikaa poistua vastaanottokeskuksesta”, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö tarkentaa.
Korjaus: ”Suomen viranomaisten joulukuussa tekemän päätöksen perusteella laittomasti maassa olevien hätäavusta ovat huolehtineet kunnat viimeistään tammikuusta alkaen” muutettu muotoon ”Suomen viranomaisten joulukuussa tekemän päätöksen perusteella laittomasti maassa olevien hätäavusta huolehtivat nyt kunnat” 27.1.2017 klo 16.38.