Tutka

Osasyynä tutkimuksen tulokseen on pieni vastaajajoukko nuorissa miehissä – mitä pienempi otanta, sen suurempi virhemarginaali. Suomen Journalistiliiton edunvalvoja Petri Savolainen selvitti tuoreimman kyselyn otannan, ja selvisi että 1033 vastaajasta alle 30-vuotiaita miehiä oli vain 27.

Journalismi on naisistunut vahvasti – yli puolet liiton jäsenistä ja jopa neljä viidestä alan opiskelijasta on naisia. Määrällinen epäsuhta ja virhemarginaalit eivät kuitenkaan selitä alle 30-vuotiaiden palkkaeroja täysin, sillä myös vuoden 2018 kyselyn perusteella naiset tienasivat enemmän.

Tasa-arvo vielä näennäistä

Journalistien palkkatasa-arvo on Suomen yleistä keskiarvoa huomattavasti parempi (0.97 € vrt 0.84 €) mutta edelleen on paljon parannettavaa. Johtoasemien sukupuolijakauma on määrällisesti myös hyvin tasainen, mutta se ei kerro koko totuutta – Journalisti-lehden selvityksen mukaan vuonna 2018 suurimpien sanomalehtien päätoimittajista yli 70 % oli miehiä.

Miesten palkkaylivoima alalla miltein kaikissa muissa ikäkohorteissa on ilmeinen. Jää nähtäväksi liikkuuko palkkakehitys viimeisimpien tutkimusten osoittamaan suuntaan ikäryhmän mukana.

Freelancereiden palkkaerot yhä suuria

Yhä yleisemmäksi ilmiöksi muodostunut free- toiminta alalla ei ole seurannut samanlaista kehitystä tilipussien tasa-arvoisuudessa. SJL:n teetättämien tutkimusten mukaan free-toimittajien keskuudessa palkkatasa-arvo lähentelee valtakunnallista keskiarvoa. 2012–2018 välillä tehtyjen tutkimusten mukaan naiset ansaitsivat keskimäärin 0,86 € miesten euroon suhteutettuna.

Lähteet: