Freelancerin asema on huonontunut viime vuosina suhteessa työsuhteiseen toimittajaan koko alan kurjistuessa. Freelancereiden asema on työperäiseen toimittajaan verrattuna heikompi paitsi sosiaaliturvan myös lainsäädännön ja ansioiden osalta.
[metaslider id=4017]
Journalistiliiton free-työmarkkinatutkimus paljastaa, että kuukausiansioissa on keskimäärin 1455,67 euron ero työperäisten toimittajien hyväksi. Freelancereiden verottajalle ilmoittama vuositulo on laskenut kahdessa vuodessa 1 200 euroa 24 300 euroon. Näin tuloerot työperäisten toimittajan freelancereiden välillä ovat kasvaneet entisestään viime vuosina, ja ansioeroa syventää lisäksi freelancereiden heikompi sosiaaliturva.
Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Niemisen mukaan tilanne journalistien keskuudessa on kauttaaltaan hankala.
”Tällä hetkellä kaikki kärsivät, kun mediatalot leikkaavat kustannuksia. Työtilaisuudet vähenevät kaikilta. Esimerkiksi kirjoittajilla on uhkana palkkioiden leikkaaminen”, Nieminen muistuttaa.
Nieminen myöntää, että freelancereiden asema työmarkkinoilla on erityisen kehno. Koska freelancerit toimivat yksittäisinä tekijöinä, jolta puuttuu työehtosopimus, alalla vallitsee ostajan markkinat.
”Ei ole olemassa kollektiivisia neuvotteluita. Tällä hetkellä ongelmana on, että työlainsäädännössä ei tunnisteta tilannetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kurjistuminen jatkuu”, Nieminen maalailee.
Freelancerilla vastuu sosiaaliturvastaan
Freelancerin pitää muun muassa järjestää oma työeläketurvansa, eli maksaa yrittäjän eläkelain, YEL:n, mukaan. YEL-vakuutuksen perusteella maksetaan vanhuus-, osa-aika- ja työkyvyttömyyseläkettä.
Freelancerina työskentelevä ja enimmäkseen kirjoittajana leipänsä ansaitseva Kai Lintinen pitää maksunsa pienenä taloudellisista syistä.
”Pidän muun muassa YEL-vakuutusta ”liian” alhaalla, jotta säästyy rahaa. Sinänsä pidemmän päälle pitäisi sitäkin pystyä jossain vaiheessa nostamaan. Sen voi itse määritellä mitä maksaa”, Lintinen valottaa.
Freelancerin tulovirta muodostuu useammista puroista. Näin yhden toimeksiantajan kaatuminen ei välttämättä tarkoita toimettomaksi jäämistä.
”Pääosa tuloistani tulee kahdelta eri toimeksiantajalta, eli sieltä tulee varmaan 75 prosenttia tuloistani vuoden aikana. Sitten on pari muuta, joista tulee varmaan 15-20 prosenttia ja sitten muutamia satunnaisia, jotka täyttävät lopun 5-10 prosenttia tuloista”, Lintinen selventää.
”Vakituiset työntekijät paineessa”
Media-alaa nakertaa sekä epävarma taloustilanne että koko alan murros. Mediatalot tekevät tällä hetkellä investointeja tulevaisuuteen, mikä näkyy markkinoilla työvoimaa puristavana tekijänä.
”Mediatalot tarvitsevat aina sisältöä. Samaan aikaan tarjolla oleva väkimäärä lisääntyy, ja se johtaa siihen, että palkkiot putoavat. Tämä tarkoittaa sitä, että syntyy painetta vakituisia työntekijöitä kohtaan”, Nieminen vetää yhteen.
MTV3:n urheilutoimituksessa työskentelevä Juuso Viitanen on huomannut säästöpaineet. Henkilöstössä vähennykset eivät ole hänen mukaansa juuri näkyneet, vaan enemmänkin tuotteiden kirjossa.
”Työt ovat selkeästi vähentyneet. Meiltä on lähtenyt useita urheilusarjoja ja iso makasiiniohjelma. Nämä ovat tuoneet meille aiemmin paljon töitä”, Viitanen huomauttaa.
Viitasen mukaan freelancerit ja työperäiset toimijat ovat pitkälti samassa ”reikäisessä veneessä”.
”En sanoisi, että tämäkään on mikään lintukoto”, Viitanen laukoo.