Tutka

Ilkivallasta syytetään usein nuoria, vaikka keski-ikäiset miehet aiheuttavat kalleimmat vahingot.

[metaslider id=27675]

Turussa on tapahtunut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 1000 poliisille ilmoitettua vahingontekoa. Määrä on pysynyt lähes vakiona, sillä vuonna 2014 tähän aikaan määrä oli 1159.

“Aikuisten ilkivaltaan kuuluvat erityisesti esimerkiksi Aurajokeen heitetyt penkit, kukkaruukut ja muut kalusteet. Aikuisten tekemä ilkivalta on voimien näyttämistä tai toisena ääripäänä rakkaudentunnustukseksi revittyjä kukkakimppuja”, Turun kaupungin ylläpitopäällikkö Mari Helin sanoo.

[pullquote align=”right”]”Huomataan, ettei ole avainta ja pistetään ovi monolla auki.”[/pullquote]

Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Teemu Äikäksen mukaan vahingontekijöihin syyllistyvät kaiken ikäiset. Aikuisten tekemissä vahingoissa kuvioihin kuuluu mukaan usein alkoholi. Nuoret saattavat ryhtyä vahingontekoihin hetken mielijohteesta.

“Esimerkiksi rappukäytävien ovilasien potkimiset ovat usein tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Huomataan, ettei ole avainta ja pistetään ovi monolla auki. Aikuisilla on enemmän voimaa ja he tekevät helpommin suuria vahinkoja”, Äikäs kertoo.

Kamerat paljastavat tekijän

Valvontakameroista on apua vahingontekojen selvittämisessä. Äikäs mainitsee, että yksityiset henkilöt käyttävät paljon riistakameroita esimerkiksi kesämökeillään, jolloin materiaali kertyy nauhalle.

”Aikuisia on saatu kiinni silminnäkijöiden ilmoitusten perusteella, mutta tekijät joutuvat harvemmin vastuuseen. Tilanne on yleensä ohi ennen kuin poliisit ehtivät paikalle. Joskus kuitenkin saamme valvontakamerakuvaa ja asiasta tehdään rikosilmoitus”, Helin toteaa.

Ilkivaltaa kotinurkilla

Yleensä ilkivaltaa tapahtuu tutuilla alueilla. Kotinurkillakin tehdään vahinkoa ja pääsääntöisesti siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä.

”Tapauksia on luonnollisesti keskustassa, koska siellä ovat kapakat ja baarit. Siellä kokoonnutaan ja siellä liikkuu paljon ihmisiä ”, Äikäs kuvailee.

Tyypillisiä vahingontekoja ovat potkitut ovilasit, roskisten rikkominen sekä autojen naarmuttaminen. Ilkivallan määrään vaikuttavat sää ja kaupungissa järjestettävät tapahtumat.

”Ilkivalta kohdistuu esimerkiksi kasvillisuuteen, aitoihin ja muureihin. Yleinen epäsiisteys lisää turvattomuuden tunnetta ja tekee ympäristöstä epäviihtyisän”, Helin pohtii.

Pahanteon kallis hinta

Ilkivalta maksaa Turun kaupungille noin 80 000-100 000 euroa vuodessa. Summa on pysynyt suurin pirtein samana viime vuodet. Tällä summalla saataisiin hankittua kaupungille esimerkiksi uusi koira-aitaus.

“Yleensä ilkivaltakorjaukset ovat sellaisia, että ne on aina korjattava, maksoi mitä maksoi. Tietenkin viime kädessä kaupunkilaiset maksavat, koska vahinkoja saadaan harvoin perittyä”, Helin kertoo.

Helinin mukaan esimerkiksi roskaaminen on asenneasia. Se ei lopu ainoastaan roskiksia lisäämällä. Turun kaupunki tekee yhteistyötä ja asennemuokkausta eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

“Olemme juuri saaneet valmiiksi Hyvä Arkiympäristö -oppimisalustan, jonka tarkoituksena on kertoa nuorille mitä kaupunkirakenne on ja mitä sen hoito maksaa. Tämän kaltaisilla työkaluilla nuoret saavat tietoa ilkivallasta ja siitä aiheutuvista kustannuksista”, Helin täydentää.