Suomen Joutsenen kannella. Tällaisessa säässä on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta. Kuva: Aleksandr Shamilov
Takilaremontti alkoi keväällä 2024, ja työn toinen vaihe alkoi syyskuun 2025 lopussa. Takilaremontti on osa laivan laajempaa peruskorjausta, joka kestää useita vuosia. Ensi vuonna Suomen Joutsen on tarkoitus viedä kuivatelakalle rungon huoltoa varten. Alukselle tehtiin samanlainen entisöinti vuosina 1995-1998.
Matalalla leijuva sumu loi oudon tunnelman Turun satama-alueella marraskuun 11. päivän aamuna. Tämä ei haitannut Forum marinumin työntekijöitä, jotka jatkoivat kaapeleiden purkamista Suomen Joutsenesta.
Työtä on paljon. Takilointiin osallistuvan Alexey Bogomolovin mukaan tämä on tiimin ensimmäinen tällainen kokemus. Siksi oli tarpeen oppia perinteisiä työtapoja, joita käytetään purjelaivoissa.
Takila käsittää köysien ja vaijereiden järjestelmän, joka tukee ja ohjaa purjelaivan mastoja ja purjeita. Nämä osat kuluvat sään vaikutuksista johtuen ja siksi ne on korjattava ja suojattava uudelleen.
Pääsyä laivan edessä olevalle nurmikolle on rajoitettu, sillä laivasta irrotettuja vaijereita ja takiloita lojuu kaikkialla. Ne nostetaanmyöhemmin Kruununmakasiiniin, jonka toisessa kerroksessa sijaitsee työpaja.Kuva: Aleksandr ShamilovKruununmakasiinin rakennus. Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vastaavissa rakennuksissa sijaitsi viljavarasto. Nykyään rakennus toimii Forum Marinumin näyttely- ja ravintolatilana. Kuva: Aleksandr ShamilovVaijerit kunnostetaan käyttökuntoon Kruununmakasiinin toisen kerroksen työtilassa.Kuva: Aleksandr ShamilovNäkymä Suomen Joutseneen Kruununmakasiinin toisen kerroksen ikkunasta.Kuva: Aleksandr Shamilov30 vuoden aikana tämä osa takilasta on pahasti kulunut. Kuvissa näkyvät laivan vanttiruuvit. Tämä osa takilasta vastaa köysien kiristämisestä, ja nämä köydet tukevat mastoa.Kuva: Aleksandr Shamilov
Forum Marinumin museovalokuvaaja ja tutkija Jorma Kontio dokumentoi prosessia valokuviin ja videoihin. Hän vastaa valokuvauksesta ja muista kokoelmatyöhön liittyvistä tehtävistä. Tämä on tärkeää paitsi sosiaalisen median julkaisuja varten myös takilointiin liittyvää konsultointia varten.
Kontio asentaa action-kameran laivan kannelle. Tämän työkalun avulla koko työnkulku voidaan tiivistää muutamaan minuuttiin.Kuva: Aleksandr ShamilovKontio työssä Kruununmakasiinissa. Esineiden kuvaaminen on tärkeä osa museovalokuvaajan työtä.Kuva: Aleksandr ShamilovValokuvauksen lisäksi Kontio on mukana monissa muissa museon projekteissa. Hän maalasi esimerkiksi uudelleentämän vaakunan tykkivene Karjalaan.Kuva: Aleksandr Shamilov
Kontio kertoo, että museotyö on hyvin monipuolista. Siihen kuuluu luovaa työtä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä ja yleistä tapaa tehdä tätä työtä.
”Valokuvaus on minulle tavallaan käsityöammatti”, hän kertoo.
Kontio ottaa kuvia kokoelmaesineistä. Nämä 1940-luvun lopun pokaalit olivat purjehduskilpailun palkintoja.Kuva: Aleksandr ShamilovMiinalaiva Keihässalmi muutettiin museoksi vuonna 1994, ja se on myös Forum Marinum-museon hallinnassa. Kuva: Aleksandr Shamilov