Tutka

Nimekkäät teokset vetävät suomenkielisiä katsojia ruotsinkielisiin teattereihin. Tulevaisuudessa katsomoissa on hyvä ottaa huomioon myös muut kieliryhmät.

Suomenkielistä kohdeyleisöä pidetään ruotsinkielisissä teattereissa kautta linjan tärkeänä.

”Ruotsinkielinen väestö ja yleisö on sen verran pieni, että kun halutaan tehdä jotain ei niin perinteistä, niin silloin on vaikea löytää yleisösegmenttiä ruotsinkielisestä väestöstä. Varsinkin silloin suomenkielinen yleisö on tärkeä”, helsinkiläisen Viirus teatterin hallinnonjohtaja Matilda von Weissenberg toteaa.

Erityisesti suomenkielistä yleisöä kiinnostavat musikaalit. Myös klassikot, komediat ja ruotsinkieliset kantaesitykset suomenkielisistä näytelmistä vetoavat. Tekstittämättömät puhenäytelmät ja vaikkapa paljon murteita sisältävät näytelmät eivät vetoa suomea puhuvaan yleisöön.

”Mielestäni se ei ole genrestä kiinni. Jos tarina on tuttu, niin silloin on helppo tulla katsomaan toisella kielellä”, Unga Teaternin hallintojohtaja Vibeke Löfgrén kiteyttää.

Applikaatiosta apua ruotsinkielisen teatterin ymmärtämiseen

Suuremmat ruotsinkieliset teatterit tekstittävät päänäyttämön esityksensä. Ainakin Vaasassa ja Helsingissä tekstityksen voi saada suoraan omaan älylaitteeseen.

”Puhelimen saa kytkettyä meidän verkkoon ja applikaatioon syötetään manuaalisesti teksti näytelmän aikana”, von Weissenberg kertoo.

Helsinkiläisessä Lilla Teaternissa tekstitys on suunnitteilla, mutta Espoolaisessa Unga Teaternissa sitä ei käytetä.

”Se johtuu osittain siitä, että tämä on lasten ja nuorten teatteri. Isommille lapsille näytelmät voisi tekstittää, mutta pienemmät lapset eivät ehdi keskittyä sekä lukemiseen että katsomiseen”, Löfgrén kertoo.

Teatteria ja tekstitystä myös englannin kielellä

Ruotsinkieliset teatterit ovat hiljalleen alkaneet vastaamaan myös Suomen väestön muuttuvaan kielirakenteeseen.

“Uskon, että Suomi kansainvälistyy aika paljon tulevaisuudessa. Tänne tulee paljon väestöä ulkomailta, joten sekä suomenkielinen että muun kielinen yleisö on tärkeä. Mietimme myös englanninkielisen tekstityksen mahdollisuutta, jotta myös muut voivat ottaa osaa”, Wasa Teaterin hallintopäällikkö Marit Berndtson kommentoi.

Pääkaupunkiseudulla englanninkielinen tekstitys on käytössä ainakin Svenska Teaternissa sekä Viirus-teatterissa, joista jälkimmäisessä esityksiä myös tehdään englanniksi. Teatteri on saanut esityksillään paljon uutta ulkomaalaista yleisöä, mutta samalla osa vanhasta katsojakunnasta on tippunut pois.

“Perinteinen yleisö ei ehkä löydä tänne samalla tavalla kuin ennen, koska he ovat nyt tottuneet siihen, että me tehdään jotain, joka ei ole heidän kielellään ja joka on jotain omituista”, von Weissenberg pohtii.

Arviot suomenkielisten katsojien määristä

  • Svenska Teatern: Vuosina 2014–2015 ollut Mamma Mia! musikaali veti yhteensä 138 000 katsojaa, joista 38 prosenttia eli noin 50 000 oli suomenkielisiä. Tänä vuonna suomenkielisten osuus on ollut noin 10%.
  • Åbo Svenska Teater: musikaaleissa vähintään puolet yleisöstä
  • Wasa Teatern: musikaaleissa noin kolmannes yleisöstä
  • Lilla Teatern: noin 15–20%
  • Unga Teatern: noin 20%
  • Teater Viirus: noin 20%