Lokakuun lopulla Yhdistyneet kansakunnat antoi päätöslauselman, jonka mukaan neuvottelut ydinaseiden kieltämisen puolesta aloitettaisiin ensi maaliskuussa. Reilu 120 valtiota äänesti päätöslauselman puolesta. Yksikään ydinasevaltio ei kannattanut sopimusta. Kolmekymmentäkahdeksan valtiota äänesti päätöslauselmaa vastaan.
Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Olli Ruohomäki ei usko YK:n aloitteen menevän läpi.
”Suurvalloilla on erilaisia intressejä ydinaseita kohtaan, joten en usko, että ne allekirjoittavat sopimusta.”
Ruohomäen mukaan maailma on palannut konfliktien aikakauteen. Väkivallasta on tullut uusi normi ja tulevaisuutta on yhä vaikeampaa ennustaa.
Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro on toiveikkaampi.
”Prosessin liikkeellelaitto on tärkeää. Neuvottelut voivat luoda valtioille painetta liittyä sopimukseen.”
Hän vertaa neuvotteluja maamiinojen kieltosopimukseen, jota vastustettiin ensin rankasti, mutta lopulta se löi läpi.
”Sanotaan, ettei tällainen ole mahdollista, mutta lopulta se kuitenkin onnistuu. Jos tällä vähennetään ydinsotariskiä, se on jo hyvä saavutus.”
Valtioiden ei ole pakko allekirjoittaa ydinaseet kieltävää sopimusta, vaikka enemmistö sitä kannattaisi. YK:lla ei ole lainsäädäntövaltaa, joka ulottuisi valtioiden tahdon yli.
Ainoastaan YK:n alaisuuteen kuuluva turvallisuusneuvosto voi käyttää pakottavaa valtaa, mikäli valtio uhkaa sotilaallisella voimalla tai käyttää sitä. Ongelma on kuitenkin viiden pysyvän jäsenvaltion veto-oikeus. Näihin valtioihin kuuluvat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska – joilla jokaisella on ydinaseita.
Ydinaseet tuhoisampia kuin ennen
Ydinaseista käyty keskustelu on koventunut tänä päivänä. Maiden hallitsijoiden avoin puhe ydinaseista sekä niillä uhittelu voi aiheuttaa lumipalloefektin, johon muut maat haluavat reagoida. Ydinaseita perustellaan rauhantakeena ja turvana itselle.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Heikki Patomäen mukaan ydinaseita tullaan todennäköisesti käyttämään tulevaisuudessa, mikäli nykykehitys jatkuu sellaisenaan.
”Voidaan ajatella, että ihmiskunta oppii vasta kovien kokemusten kautta. Ydinaseiden käyttö olisi katastrofaalista. Sen jälkeen maailmassa ehkä lopulta ymmärrettäisiin, että ne on kiellettävä.”
Yhdysvallat on edelleen ainoa maa, joka on käyttänyt ydinaseita. Ydinpommit tiputettiin Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945. Aseet ovat kehittyneet niistä ajoista.
”Käytetyt ydinpommit olivat 20 kilotonnin luokkaa. Nykyään tyypillisen ydinsukellusveneestä lähetettävän monikärkiohjuksen tuhovoima on monikymmenkertainen.”
Kontrollointi hankalaa
Ei ole enää mahdollista palata ydinaseettomaan maailmaan: tarvittavat materiaalit, menetelmät sekä tietotaito ovat pysyvä osa ihmiskunnan osaamista.
Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuron mielestä ratkaisu on rakentaa kattavia ja luotettavia järjestelmiä, joissa valvotaan raaka-aineiden syntyä ja varastointia.
”Iranin [ydinohjelma]neuvottelut ovat hyvä esimerkki. Niillä saatiin aikaan Iranin uraaninrikastamisprosessin rajaaminen tiettyyn prosenttiin.”
Ydinaseiden valmistaminen vaatii massiiviset teolliset rakenteet, joka osaltaan helpottaa valvontaa.
Toisaalta taas turvallinen varastointi ja käsittely ovat kallista. Ongelmallista on myös valtioiden ydinmateriaalista raportointi Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA). Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertoo, että valtioilta häviää välillä materiaalia luetteloista.
”Vaikka siitä on pitkä prosessi ydinaseen valmistamiseen, on riski, että ei-valtiollinen toimija kuten terroristi saa käsiinsä erittäin vaarallista ainetta.”
Ydinaseista luopuminen perustuu ydinsulkusopimukseen
