Juhlapäivät amerikkalaistuvat suomalaisille mieluisiksi

Ystävänpäivä ja halloween ovat tulleet kansainvälisiksi juhlapäiviksi Yhdysvaltojen kulttuurin kautta. Suomalainen juhlakulttuuri ottaa vaikutteita Amerikan tyylistä, mutta kehittyy omaksi versiokseen, sanoo Suomi-Amerikka-yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Lena Hartikainen.

[metaslider id=30606]

”Suomen juhlakulttuuri on muuttunut valtavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Lähinnä halloween ja ystävänpäivä ovat kasvattaneet suosiota. Ystävänpäivä on kuitenkin hyvin erilainen Amerikassa ja halloween ei ole kaikkien suomalaisten juhla”, sanoo Lena Hartikainen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, että viime vuosina juhlimisen ääripäät ovat korostuneet enemmän.

”Sellainen ihminen, joka pitää juhlimisesta kertoo ja juhlii vielä kovemmin kuin ennen. Sellainen henkilö, joka ei pidä juhlimisesta ei juhli kirveelläkään. Vaikka juhlien teemat ja tyylit voivat muuttua nopeastikin, kulttuuri muuttuu hitaasti”, Nirkko kertoo.

Juhlat liittyvät aina vahvasti maan omaan historiaan

”Uskon, että uudet juhlat voivat myös löytää oman marginaalisen juhlakansansa. Sellaisia päiviä ovat esimerkiksi kiitospäivä (Thanksgiving) tai Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivä (4th of July). Molemmat ovat tärkeitä yhteisöllisiä juhlia, jotka kiinnostavat suomalaisia. Uskon kuitenkin, etteivät kiitospäivä tai itsenäisyyspäivä kansainvälisty halloweenin ja ystävänpäivän tavoin. Kiitospäivä on vahvasti kiinni siirtolaisten historiassa, eikä Suomen historiassa löydy mitään vastaavaa”, tiivistää Hartikainen.

Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta sanoo, että ystävänpäivä on hyvin romanttinen juhla Yhdysvalloissa. Suomessa se on lähinnä ystävyyden juhlapäivä.

”Lahjojen antaminen on ollut jo heimokulttuurien aikaan tapa ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tuohon aikaan ne harvoin olivat pyyteettömiä, ja lahjoja antamalla odotetaan jotain takaisin. Ystävänpäivän viettämisestä näkee, että tämä asia ei ole juurikaan muuttunut”, kertoo Heinonen.

Suomalainen voi hullaantua amerikkalaisen tavoin

Suomalaisten kuluttaminen juhlien aikaan on moninaistunut, ja kulutustottumuksia muokataan itselle sopiviksi. Juhlien aikaan kulutetaan enemmän, ja näiden juhla-aikojen sykli on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana.

”Kuluttamisen syklien kiihtyminen liittyy yhdysvaltalaiseen vaikutukseen. Juhlan aikana ihminen tuntee kuuluvansa johonkin ja se on jännittävää. Ei se tarkoita, että arki on pahaa, mutta sen yläpuolelle halutaan nousta ja tehdä irtiottoja. Historia kyllä näyttää selkeästi sen, että juhliminen on ihmisen perustarve”, Heinonen kertoo.

”Jos miettii amerikkalaisten Black Friday -käyttäytymistä ja suomalaisten käyttäytymistä, kun jaetaan ilmaisia muoviämpäreitä, voi nähdä joitain samankaltaisuuksia”, jatkaa Hartikainen.

Yhdysvalloissa kaksikymmentä vuotta asunut Hartikainen kertoo, että amerikkalaiset kaupat myyvät tuotteita eri juhlateemoilla. Kun toinen loppuu, toinen alkaa. Yleensä kaupoissa on päivää edeltävät alennukset, juhlapäivän alennukset ja myös sen jälkeiset alennukset kaikki erikseen.

Juha Nirkko ei kuitenkaan usko, että joku erityinen juhla olisi pian tulossa suomalaiseen kulttuuriin. Suomen kulttuuriin kuuluu paljon suomalaiskansallisia juhlia, joiden tilalle ei tule muita juhlia, eivätkä ne varmasti muutu miksikään.

[note color=”#d3d3d3″] Amerikkalaiset ja suomalaiset juhlapäivät

• Suomi-Amerikka-yhdistysten liiton mukaan kiitospäivä on koko Yhdysvaltojen suosituin juhlapäivä
• Suomalaiset kuluttuvat juhlapäivistä eniten jouluna. Suomalaiset pitävät sitä myös tärkeimpänä juhlana.
• Ystävänpäivän perinteet tulevat antiikin Roomasta asti. Halloweenin perinteet tulevat Englannin ja Irlannin keskiaikaisesta kelttikulttuurista.
• Yhdysvaltojen kulttuurista nousevia juhlapäiviä on monia. Merkittäviä kansallisia juhlapäiviä ovat esimerkiksi muistopäivä (Memorial day), työläisten päivä (Labor day) ja Martin Luther Kingin päivä.

[/note]