Erilaiset netissä toimivat masennuksen omahoito-ohjelmat saavat ihmiset hakemaan aikaisemmin tarvitsemaansa apua. Ilmaisen ja omaan aikatauluun sopivan hoidon aloittaminen on helppoa.
[metaslider id=27336]
Joka viides suomalainen sairastaa elämänsä aikana depressiota ja hyvin harva hakee apua mielenterveysongelmiinsa. Nyt ihmiset ovat alkaneet tiedostaa, että nettiterapiamahdollisuus on olemassa.
Alkuvuodesta 2015 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottama Mielenterveystalo.fi nettipalvelu julkaisi masennusoireista kärsiville henkilöille omahoito-ohjelman. Ohjelmaa on ollut mukana tekemässä koulutettuja asiantuntijoita.
Omahoito-ohjelmat ovat kaikille avoimia. Kuka tahansa voi niitä kokeilla täysin anonyymisti. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä ja viikon sisällä lähetteestä potilas voi jo aloittaa ohjelman käyttämisen.
”Se on nopeaa ja matala kynnys ylittää. Ei ole siitä kiinni asutko Helsingissä vai asutko Inarissa, nettiterapiaan pääsee aina”, Mielenterveystalon nettiterapian projektipäällikkö ja psykologi, Eero-Matti Koivisto toteaa.
Omahoito-ohjelmat ihmisten suosiossa
”Kävijämäärät ovat tuplaantuneet vuosittain. Tänä vuonna 2000 ihmistä aloittaa nettiterapian ja käyttäjämäärät ovat kovassa nousussa”, arvioi Koivisto.
Varsinais-Suomen aluekoordinaattorin Olli Orannan mukaan vuonna 2015 Varsinais-Suomessa nettiterapiaan oli 33 lähetettä, joista 18 Turusta.
”Ei tämä ylikäytetty ole missään nimessä. Enemmän tulisi olla”, Oranta sanoo.
Useat tutkimukset osoittavat, että verkkohoidot ovat tehokkaampia kuin monet muut hoidot
Kaikilta nettiterapiaan osallistuneista kysytään palautetta ja tähän mennessä 80 prosenttia vastanneista on kertonut nettiterapiasta olevan hyötyä.
”Nettiterapia on saanut hyviä tuloksia myös muualla maailmassa, kuten Ruotsissa, Briteissä ja Australiassa”, Koivisto lisää.
Olli Oranta kertoo, että satunnaisia vertailuasetelmatutkimuksia on tehty yli sata. Kun vertaa muihin hoitokeinoihin, verkkohoidot ovat saaneet hyviä tuloksia.
Eero-Matti Koiviston mukaan terveysasemilla sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollossa hoito rajoittuu helposti lääkehoitoon. Muuta näyttöön perustuvaa ja tutkittua hoitoa on huonosti tarjolla.
Omahoidot muun terveydenhuollon tukena
Oleellisinta omahoidoissa on, että ihmiset hakevat aikaisemmin apua. Se on matalan kynnyksen alkuvaiheen hoitoa, joka on helppo aloittaa ja tarkoitettu niille ihmisille, jotka ovat itsenäisesti valmiita työskentelemään oman terveytensä eteen.
”Tavallaan voisi verrata siihen, että jos selkä on kipeä, niin alkaa saada sitä selkää kuntoon ennen kuin oikeasti jotain menee rikki. Tässä jumpataan hyvissä ajoin niitä mielenterveyslihaksia ja tällä tavalla mitään suurempaa ongelmaa ei pääse syntymään”, Koivisto pohtii.
Tarkoitus ei ole korvata esimerkiksi psykiatrista avohoitoa. Jos potilas kokee, että ohjelma ei toimi, oirenavigaattori osaa ohjata tarvittaessa lääkärille. Monet lääkärit, psykologit ja sairaanhoitajat voivat käyttää ohjelmia perinteisen hoidon tukena.
Tuoreimmat
-
Kuntosalien kilpailu kiristyy – laajat aukioloajat keskiössä
-
Epävarmat ihmissuhteet houkuttelevat nuoria enemmän kuin tasapainoinen parisuhde
-
Kolumni: Huonot hetket ovat osa hyvää elämää
-
Turkulainen seura perustettiin paraurheilu edellä
-
Antti Saari perusti jääkiekkojoukkueen oman ja muiden opiskelijoiden terveyden edistämiseksi
-
Rohkeasti maailmalle – opiskelijavaihtoon on tarjolla monenlaista tukea
-
Tutka selvitti kolmen perinteisen jouluhahmon synkän puolen
-
Opiskelijaravintoloissa hävikkiä pyritään vähentämään ResQ-sovelluksen avulla
-
Nordic-podcast: Is there a place for a radio and where is a niche?
-
Nordic Podcast: The future of fact-checking and combating disinformation