Omat valinnat ruokavaliosta ahdistavat

Ruoka herättää ihmisissä paljon tunteita. Keskustelupalstoilla käydään kiivasta väittelyä oikeista valinnoista, jolloin järkiargumentit jäävät nopeasti tunteellisten avautumisten varjoon. Tällaisessa ympäristössä herkkä henkilö voi kokea ahdistusta ja stressiä, kun eri ruokavalioiden välillä ei osaa valita.

[metaslider id=28943]

Tutkimusten mukaan kasvissyönnillä voi olla yhteys syömishäiriöihin, ja länsimaissa anoreksiaan sairastuneista 65 prosenttia on kasvissyöjiä. Etenkin nuoret naiset kokevat paineita ruuasta. Kasvissyönti itsessään ei ole kuitenkaan syy mielen järkkymiselle.

”Syömishäiriöihin taipuvaiset ihmiset pohtivat paljon eettisiä, ekologisia ja eläinten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Tämän takia monet heistä ovat kasvissyöjiä tai vegaaneja”, selkeyttää Mehiläisen ravitsemusterapeutti Leija-Lotta Kalaoja.

Osa kokee kasvissyönnin ja veganismin nimenomaan tapana hallita elämää ja omaa ruokavaliota.

Vahva leima ongelmana

Kasvissyönnin ja veganismin suosio voi ahdistaa myös henkilöitä, jotka eivät halua tai kykene muuttamaan ruokavaliotaan kasvispainotteiseksi. Tällaiset henkilöt tuntevat omista valinnoistaan syyllisyyttä.

Kasvissyöjiksi lokeroituneiden voi olla myös vaikea lähteä muuttamaan ruokatottumuksiaan sosiaalisen paineen vuoksi.

”Kaikki tutut tietävät, että olen kasvissyöjä. Se leima on niin vahva, että tunnen huonoa omatuntoa esimerkiksi siitä, että joskus haluaisinkin syödä esimerkiksi kanaa”, puoli vuotta kasvisruokavaliota noudattanut Laura, 21, avaa näkemyksiään.

Vaikka nykyään kasvisruokia on enemmän tarjolla esimerkiksi ravintoloissa, sosiaaliset tilanteet eivät ole täysin vaivattomia.

”Ruoka on oikeastaan menettänyt merkitystään itseni kohdalla kasvissyönnin myötä. En haluaisi olla ruokarajoitteinen, joka tuo omat eväät kaveriporukan illanistujaisiin”, Laura täsmentää.

Vaatimustaso noussut

Eettinen, ekologinen ja hyvä ruokavalio ei enää tarkoita pelkästään kasvissyöntiä, vaan veganismitrendin yleistyttyä vaatimukset ruuan suhteen ovat nousseet. Myös paineet ryhtyä kasvissyöjästä vegaaniksi ovat mahdollisia, sillä veganismi koetaan ’parempien kasvissyöjien’ elämänvalintana.

”Tyypillinen asiakas ravitsemusterapeutin vastaanotolla on nuori nainen, jota pelottaa syödä juurikaan mitään, kun kaikessa tuntuu olevan jotain väärää tai haitallista joko itselle tai ympäristölle. Siinä kontekstissa on helppo ymmärtää, että syntyy suuria tunteita ja paineita”, Kalaoja kertoo.

”Ruoka myös tavallaan määrittelee osan siitä, kuka on. Mielestäni sille, mitä lautasella on, annetaan liikaa painoarvoa. Ei lihaa syövä henkilö ole vegaania huonompi”, Laura kommentoi.

Kasvissyönnin suosio on kuitenkin myös tehnyt elämäntavasta hyväksyttävämpää. Ruokavalio ei enää täysin eristä muista ja rajoita syömismahdollisuuksia.

Lähteet:                                                                                                                                   https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16900745