Yleiskuva Turun kaupunginteatterista.
Alue- ja kuntavaalien tulos muokkaa myös kaupunkiympäristöä.

Yhteiskunta

Alue- ja kuntavaalit yhdistyvät – mistä äänestämme?

Ida-Maria Marila

Alue- ja kuntavaalit järjestetään tänä vuonna ensi kertaa yhtä aikaa. Tämä tarkoittaa, että äänestäjät pääsevät antamaan äänensä sekä aluevaltuuston että kaupunginvaltuuston seuraavasta kokoonpanosta samalla äänestyskerralla.

Aluevaalien tuloksen perusteella muodostettava valtuusto vastaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 

Kuntavaalien perusteella valittu valtuusto puolestaan päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Alue- ja kuntavaalit toimitetaan ensimmäistä kertaa samanaikaisesti 13.4.2025.

Kaksi ääntä kerralla

Yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että alue- ja kuntavaalien yhdistyminen saattaa innostaa äänestäjät aiempaa runsaslukuisempana äänestyspaikoille.

”Kuntavaalit ovat ihmisille tutummat vaalit, joten äänestysaktiivisuus on myös ollut hieman vilkkaampaa. Olettaisin, että moni äänestyspaikalle saapuvista täyttää nyt vaalilipukkeen molempien vaalien osalta”, Karimäki pohtii.

Karimäki uskoo, että tulevien vaalien teemat ovat pitkälti samanlaisia kuin edellisissäkin vaaleissa. Saavutettavuus on yksi näistä teemoista.

”Aluevaltuustoissa päätetään esimerkiksi siitä, kuinka helposti saavutettavissa erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille ovat, eli missä nämä palvelut maantieteellisesti sijaitsevat. Toisaalta kyse on myös siitä missä ajassa esimerkiksi lääkäriin tulisi päästä”, Karimäki sanoo

Eduskuntapolitiikastakin tutut aiheet, kuten budjettileikkaukset, ovat myös paikallispolitiikan keskiössä.

”Hyvinvointialueiden rahoitus on yksi esille nouseva asia. Se, miten alueiden rahoitus riittää ja minkälaisia leikkauksia alueilla joudutaan tekemään budjettien tasapainottamiseksi, on varmasti yksi keskustelun aihe”, Karimäki arvioi.

Kulttuuria ja arkisia aiheita

Karimäki näkee tulevien vaalien mahdollisesti antavan enemmän tilaa myös kulttuurikysymyksille.

”Ajattelisin, että nyt kun sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät kysymykset ovat aluevaalien aiheina, kuntavaalikeskustelussa on enemmän tilaa käydä kulttuuripoliittista keskustelua vähän laajemmin. Kuten minkälaisena vetovoimatekijänä esimerkiksi kulttuuripalvelut kunnissa mielletään.”

Karimäki muistuttaa, että lopulta alue- ja kuntavaaleissa on kysymys jokaisen kansalaisen perusarkeen vaikuttavista asioista.

”Alue- ja kuntavaalit ovat ne vaalit, joissa valitaan valtuutetut päättämään niistä asioista, jotka ovat kaikista lähimpänä äänestäjää. Ne ovat hyvin konkreettisia ihmisten asuinympäristöön ja arjen palveluihin liittyviä asioita, joista esimerkiksi kunnanvaltuustoissa päätetään. Siksi olisi hyvä, että ihmiset kiinnostuisivat näistä vaaleista ja kävisivät äänestämässä”, Karimäki toteaa.

Erityisesti aluevaalien äänestysaktiivisuus jäi vuonna 2022 varsin vaatimattomaksi ja tuolloin äänioikeuttaan käytti vain 47,2 % suomalaisista. Kuntavaalien vastaava tulos oli vuonna 2021 55,1 %. Esimerkiksi presidentinvaaleihin verrattuna erot ovat varsin suuria, sillä vuoden 2024 toisella presidentinvaalien kierroksella peräti 70,1 % antoi uurnalla äänensä.