Disinformaatio, misinformaatio ja verkkoviha ovat aito uhka demokratialle

Journalistin ohjeiden liite ” Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” edellyttää, että julkaistua journalistista sisältöä pitää pystyä hallitsemaan. Sosiaalisen median kanavissa keskustelua valvotaan ja tarvittaessa moderoidaan.

Moderointi tarkoittaa tiivistetysti asiattomien tai käyttösääntöjen vastaisten viestien poistoa keskustelupalstoilta. Moderaattorit joutuvat siis usein punnitsemaan keskustelua sananvapauden ja vihapuheen välillä.

Sosiaalisen median alustojen sananvapaudesta käydään paljon keskustelua puolin ja toisin. Osa tapauksista etenee oikeuteen asti. Journalistisen median velvoite on kantaa vastuu myös yleisön tuottamasta materiaalista, joten keskustelua moderoidaan yleisölle avoimien sääntöjen pohjalta.

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että kaikki on julkaistavissa millä tavalla ja missä muodossa hyvänsä

Ylen digituottaja Sarita Blomqvist on työskennellyt sosiaalisen median ja journalismin parissa jo useamman vuoden ajan. Blomqvistin mukaan osaa sosiaalisen median alustoista valvovat moderaattorit ja osaa taas ohjelmoidut algoritmit. Hänen mielestään moderointi on enemmänkin sananvapauden edellytys kuin rajoite sosiaalisen median alustoilla.

Konkreettisesti journalistisen median sosiaalisen median kanavista poistetaan kaikki sellainen, mikä sisältyy journalistin ohjeiden liitteen kohtaan kaksi ”Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.” Useimmiten tämä tarkoittaa kommenttikenttien asiattomuuksia, jotka sisältävät kunnianloukkauksia, kuten toisen haukkumista tai väärän tiedon levittämistä toisesta.

Facebookin moderointi toimii pitkälti muiden käyttäjien tekemien ilmiantojen perusteella. Suomalaiset moderaattorit tekevät jatkuvasti linjauksia siitä, mikä on sallitun rajoissa. Mikä sitten on rakentavaa kritiikkiä, mikä loukkausta ja kuka siitä päättää?

– ”Emme vedä mielivaltaisia rajoja, vaan noudatamme lakia ja journalistin ohjeita myös yleisön tuottaman aineiston kohdalla, koska olemme vastuussa myös sen julkaisemisesta”, Blomqvist vastaa.

Sosiaalisessa mediassa ihmiset pääsevät ilmaisemaan itseään enemmän kuin ennen, mutta sananvapauden mukana tulee myös sananvastuu. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että eniten ja kovempaa huutava saisi hallita tilaa.

Sananvapaus ei tarkoita muiden hiljentämistä loukkauksilla, henkilökohtaisuuksilla tai muulla vastaavalla sisällöllä. Sananvapauden rajat on määritelty laissa, ja lain tulkinta tapahtuu tarvittaessa oikeudessa.

Uutismedioiden sosiaalisen median kanavissa tasapuolisuuteen ei pidä pyrkiä

Lähes joka kymmenennelle sosiaalinen media on pääasiallinen uutislähde. Journalistiliiton mukaan etenkin nuoret seuraavat uutisia sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalisen median alustoilla käydään kissavideoiden lisäksi paljon yhteiskuntakeskustelua. Esimerkiksi ilmastoaktiivit jakavat tietoa ilmastonmuutoksesta omilla kanavillaan. Ihmisoikeuksista kiinnostuneet someaktiivit jakavat tutkimuksia ja selvityksiä. Tällöin vaaditaan medialukutaitoa erottamaan, mikä on totta ja mikä ei. Ongelmaksi koituu usein laiskuus selvittää, mistä tieto on peräisin.

Tekoäly suosittelee käyttäjälle tuttua ja kiinnostavaa sisältöä. Tämä johtaa siihen, että käyttäjä ei välttämättä näe edes muita näkökulmia ja ”kuplautuu” omaan kantaansa entistä vahvemmin.

Blomqvistin mielestä on selvää, että erilaiset näkökannat pitää tuoda tasapuolisesti esiin silloin, kun se on mahdollista ja perusteltua etenkin, kun kyse on puhtaasti mielipiteistä. Journalististen medioiden ideana on tuoda erilaiset näkökulmat ilmi. Sosiaalisen median alustoilla on niin paljon tahallisesti tai tahattomasti väärää tietoa, että uutiskanavien sosiaalisen median tileillä tasapuolisuuteen ei pidä pyrkiä.

– ”Ilmastonmuutoksen kieltäjä ei ole tasavertainen tiedeyhteisön konsensuksen tai laajan tutkimustiedon rinnalla eikä sellaiseen siksi pidä pyrkiä aihetta käsittelevässä journalismissakaan”, Blomqvist toteaa.

Uutismedioiden sosiaalisen median kanavissa myös huomioidaan se, että kaikki eivät ole tasavertaisia kielenkäyttäjiä lähtökohtaisesti, jolloin joidenkin mahdollisuuksia osallistua on kohdeltava eri tavalla kuin joidenkin toisten. Esteettömyys ja osallistumisen mahdollisuuksien tasa-arvo ovat erittäin tärkeitä asioita myös keskustelemisessa. 

Kohutilanteissa moderaattorien resurssit eivät riitä

Sometoimittajana Blomqvist on joutunut usein osallistumaan erilaisten kohujen käsittelemiseen. Hän kertoo saaneensa tappouhkauksia sekä inhottavia kommentteja ihan vain moderoimisen tai kirjoittamansa artikkelin vuoksi. Usein hänen tukeaan tarvitaan myös tilanteissa, joissa toimittaja on joutunut sosiaalisen median myrskyn silmään.

Blomqvist aloitti Perjantai-ohjelman sometoimittajana vuonna 2018. Ohjelmassa tunnetusti käsitellään usein vahvoja mielipiteitä herättäviä aiheita.

– ”Valvoin sometoimittajana yli 24 tuntia putkeen tekemässä töitä trollien, tunnekuohujen keskellä riitelevien keskustelijoiden ja mitä erikoisimpien kommenttien parissa. Siinä havahduin siihen, miten aliresursoituja ja naiiveja olimme vielä tuolloin somekohujen suhteen.”

Disinformaatio, misinformaatio ja verkkoviha ovat aito uhka demokratialle ja kansalaisten mahdollisuuksille osallistua ja vaikuttaa. Blomqvistin mukaan ne ovat myös uhka päätöksenteolle, jos niiden kanssa ei toimita tosissaan.

Kenen tahansa sosiaalisen median käyttäjän tai kuluttajan on oltava valpas ja jaksettava kysyä hankalat kysymykset yhä uudestaan ja vaatia suuryhtiöitä vastuuseen aina, kun se on mahdollista. Niin toimitusten kuin yritysten ja vaikuttajienkin pitää pohtia vaikutuksia ja olla kriittinen sosiaalisen median kuluttajina.