Verkostoituminen tukee työllistymistä – “Valtaosaa työpaikoista ei koskaan julkaista missään”

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Työelämässä verkostoituminen on tärkeää, joskin haastavaa. Oman alan sisälle luotujen suhteiden kautta opiskelija voi saada esimerkiksi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Myöhemmin hyvin verkostoitunut ihminen voi edetä urallaan muita nopeammin ja hakea sellaisia työpaikkoja, joita ei laiteta julkiseen hakuun lainkaan. 

“Verkostoituminen onkin tärkeää erityisesti urakehityksen kannalta”, kertoo Turun AMK:ssa uraohjaajana työskentelevä Elina Karaus. 

Opiskelija voi verkostoitua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja opiskelijoille suunnatuilla messuilla. Myöskään alumnitapahtumia ei kannata Karauksen mukaan sivuuttaa. 

“Kannattaa mennä paikan päälle, toimia LinkedInissä ja ottaa itse rohkeasti yhteyttä eri yrityksiin. Myös omat opiskelukaverit kannattaa muistaa, sillä he saattavat hyvin olla tulevia kollegoitasi tai jopa esihenkilöitäsi”, Karaus sanoo. 

Verkostoitumisen ydin on oma aktiivisuus

Verkostoituminen kannattaa aloittaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi liittymällä LinkedIniin. Jos ei vielä ole kerryttänyt työkokemusta, voi profiiliin jakaa sisältöä esimerkiksi opinnoista tai omista mielenkiinnon kohteista. Verkostoitumisesta ei kannata tehdä mörköä, sillä jokainen yhteydenotto ja lyhytkin keskustelu kasvattaa omaa verkostoa. Jo pelkkä opiskelijatapahtumiin osallistuminen ja haalarimerkkien vaihtaminen on verkostoitumista. 

“Verkostoituminen ei ole pönöttämistä cocktailkutsuilla, vaan se on ihan tavallista vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Tärkeintä on, että on itse aktiivinen ja esittäytyy uusille ihmisille”, Karaus sanoo. 

Karaus kannustaa puhumaan omista toiveista ja tavoitteista ääneen jo opintojen aikana sekä myöhemmin esimerkiksi työhaastatteluissa. 

“Valtaosaa työpaikoista ei koskaan julkaista missään. Siksi on tärkeää puhua ääneen siitä mitä haluaisi tehdä”, Karaus sanoo. 

Uraohjaajana nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevä Kiira Lasarov-Pernaja kertoo ensimmäisten verkostojen syntyvän luontevasti esimerkiksi opintojen aikaisissa työharjoitteluissa ja kesätöissä, mutta myös esimerkiksi opiskelijatoiminnassa. 

“Verkostoituminen ei tarkoita kontaktien keräämistä vaan yhteistyötä ja sitä, että jää ihmisille mieleen luotettavana tyyppinä. Käytännössä se on kiinnostuksen osoittamista ja yhteyden pitämistä”, hän sanoo. 

Myös Opiskelijakaupunki Turku -kokonaisuuden viestinnästä ja markkinoinnista vastaava projektipäällikkö Jenna Jurvelin kehottaa opiskelijoita osallistumaan ja olemaan aktiivinen opiskelijoille suunnatuissa tilaisuuksissa.

Messuilla voidaan luoda työsuhteisiin johtavia yhteyksiä 

Turun kaupungin ja Turun korkeakoulujen yhteistyössä järjestämillä Study in Turku -messuilla korkeakouluopiskelijat voivat tutustua Turun alueen palveluihin, opiskelijaetuihin ja paikallisiin yrityksiin. Messut on suunnattu erityisesti opintonsa aloittaville ja Turkuun muualta muuttaville opiskelijoille, mutta kaikki ovat tervetulleita. 

“Paikalle saapuvien yritysten edustajat esittelevät yrityksiään sekä esimerkiksi yritysten opiskelijoille tarjoamia palveluita. Konkreettinen verkostoituminen tapahtuukin kasvotusten juuri heidän kanssaan ja tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden verkostoitua uusien ihmisten kanssa”, kertoo Study in Turku -kokonaisuuden koordinaattori, projektipäällikkönä työskentelevä Heini Viljanen Turun kaupungilta.

Sähköpostitse kysymyksiin vastannut Viljanen ei osaa antaa arviota siitä, miten messuilla luodut yhteydet ovat vaikuttaneet esimerkiksi opiskelijoiden työllistymiseen. Messuilla paikalliset yritykset ja opiskelijat kuitenkin kohtaavat ja on mahdollista, että näiden verkostojen kautta on myös työllistytty. 

Some ei korvaa kasvokkain kohtaamista

Turun kaupungin yhteistyökumppanina messuja tuottavan Idea Groupin Noora Wikholm kertoo sähköpostitse, ettei messujen kävijämäärissä ole viime vuosina tapahtunut liikehdintää suuntaan tai toiseen, vaikka opiskelijat saavatkin jatkuvasti enemmän tietoa esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

”Messuilla opiskelijat voivat luoda yhteyksiä esimerkiksi paikallisten yritysten ja yhdistysten edustajiin sekä toisiin, mahdollisesti eri alan opiskelijoihin, mikä on aina arvokasta”, Wikholm pohtii.

Viljanen sekä Jurvelin ajattelevat kumpikin, että verkostoilla ja henkilökohtaisilla siteillä on merkitystä työmarkkinoilla. He painottavat myös kasvokkain tapaamisen merkitystä.

Itseä kiinnostavien yritysten edustajille kannattaa esittäytyä, minkä lisäksi heiltä voi kysyä kysymyksiä tai pyytää esimerkiksi yhteystietoja. Jälkikäteen asiaan voi palata. On tärkeää muistaa, että yritysten edustajat ovat messuilla varta vasten tapaamassa opiskelijoita. 

“Kuten kaikissa muissakin ihmissuhteissa, niin myös työelämän suhteissa aidot kohtaamiset ovat edelleen korkeassa arvossa. Some yksin ei korvaa tätä läsnäoloa, vaikka se onkin tärkeä väylä jakaa tietoa ja pitää yhteyttä”, Viljanen ja Jurvelin sanovat. 

Juttusarjan ensimmäinen osa: Kauppatieteet vaihtuivat tulevaisuudentutkimukseen – “En tiedä oliko järkevää luopua lähes varmasta työllistymisestä”

Juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käsitellään omalle alalle työllistymistä.