Turun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opiskelijat Lotta Uuttu ja Janna Lepo ovat sitä mieltä, että tunnetaitoja olisi hyvä harjoitella enemmän sote-alalla. Kuva:Karoliina Hakasalo

Yhteiskunta

Vuorikiipeilyä jäljittelevä peli auttaa sote-alan ammattilaisia tunteiden käsittelyssä

Karoliina Hakasalo

Turun ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä simulaatiopeliä, jonka tarkoituksena on auttaa sote-alan ammattilaisia harjoittelemaan tunteiden ja itsesäätelyn taitoja.

Peli on tarkoitettu kaikille sote-alan ammattilaisille, jotka kohtaavat asiakkaiden kanssa voimakkaita tunteita herättäviä haastavia tilanteita.

Turun yliopistossa terveystieteiden maisteriopintojaan suorittava Heini Ruusunen tekee opasta simulaatiopelin tueksi.

Heini Ruusunen tekee myös opinnäytetyötään liittyen tunnetaitoihin. Kuva: Heini Ruusunen

”Tämä on ehdottomasti tosi hyvä apu alalle, sillä peli yhdistää hauskaa elementtiä, kilpailullisuutta ja aikapainetta, mikä tekee oppimisesta mukaansatempaavampaa. Erilainen oppimisympäristö voi lisätä motivaatiota ja mielenkiintoa oppimiseen”, Ruusunen toteaa.

Kansainvälisessä Simply4Emotions-projektissa on tarkoitus kehittää ja pilotoida simulaatiopeli, josta tehdään sekä digitaalinen versio että perinteinen lautapeli. Tavoitteena on luoda uudenlainen oppimiskokemus terveyden- ja sosiaalialan ammattilaisille, kouluttajille ja opiskelijoille.

Tunteiden käsittely vaikuttaa jaksamiseen

Sote-alan ammattilaiset kohtaavat usein haastavia tilanteita työssään. Esimerkiksi saattohoito tai väkivaltainen asiakas voi herättää voimakkaita tunteita ammattilaisissa. Se, miten tunteita käsitellään, vaikuttaa työssäjaksamiseen, työnhallintaan ja työhyvinvointiin.

”Tällä hetkellä hahmottelemme konkreettisesti pelin ideaa, roolihahmoja, sääntöjä, pelin kulkua ja visuaalista ilmettä”, kertoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori, hankeasiantuntija Johanna Berg.

Johanna Berg kertoo pelin kehittävän sekä omien että asiakkaan tunteiden tunnistamista. Kuva: Johanna Berg

Teemana pelissä on vuorikiipeily ja huipulle kiipeämisen aikana vastaan tulevat haasteet.

”Halusimme lähteä hoitoympäristöistä kokonaan pois ja luoda täysin erilaisen oppimisympäristön”, Berg kertoo.

Roolihahmot, toimintakortit, tehtävät, bonuspisteet, palkinnot, aikarajat sekä erilaiset sattumat ja yllätykset ovat pelin keskeisiä elementtejä.

Pelin digitaalista muotoa on päästy jo testaamaan, mutta lautapeliin siirrytään myöhemmin.

Tunnekoulutusta kaivataan lisää

Pelin kehittämisessä on mukana tutkijoita, kolmannen sektorin toimijoita ja oppimisalustan sekä pelillistämisen osaajia. Tiimissä on jäseniä Suomesta, Saksasta, Irlannista ja Kreikasta.

Sekä Berg että Ruusunen ovat molemmat sitä mieltä, että tunteiden säätelyyn ja käsittelyyn liittyvää koulutusta voisi olla enemmän.

Bergin mukaan peli voisi olla kouluissa osa vapaasti valittavia kursseja tai sen voisi liittää johonkin jo olemassa olevaan kurssiin. Jo alalla oleville ammattilaisille peli voisi olla esimerkiksi osa täydennyskoulutusta tai työhyvinvointia edistävän päivän osio.

Osa hankkeen työryhmästä partneritapaamisessa Galwayn yliopistolla Irlannissa. Kuva: Johanna Bergin oma arkisto

Perinteisistä koulutusmenetelmistä pelillistäminen eroaa siten, että opiskelijoilla on keskeinen rooli ja vastuu oppimisesta sekä vuorovaikuttamisesta. Se on opiskelijajohtoista oppimista, jolloin itse havaitaan ja oivalletaan asioita matkan varrella.

Opiskelijaryhmät pääsevät testaamaan peliä ja antamaan siitä palautetta ennen sen valmistumista. Pelin on tarkoitus valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.

”Aion ehdottomasti kokeilla peliä, kun se valmistuu”, toteaa Ruusunen.