Suomalainen hiilipilotti tunnetaan myös maailmalla

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on vielä mahdollista, mutta siihen tarvitaan päästöjen vähennystä ja kaikkien hiilensidonnan potentiaalien hyödyntämistä. Maatalousmaan hiilivaraston kasvattaminen on keskeinen mahdollisuus. Samoilla toimilla voidaan vähentää myös ravinnepäästöjä vesistöihin kuten Itämereen.

”Tämä kaikki vaatii kokeilua ja opettelua, sekä epävarmuuden sietoa. Kaikki ei aina onnistu, mutta viljelijät ovat aika tottuneita tähän. Maanviljely on kuitenkin ammatti, jossa ollaan aina luonnon olosuhteiden kanssa tekemisisissä”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Savikko selventää.

Hiilikrediteillä viljelijät mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan

Viljelijät tulisi tulevaisuudessa saada isommin mukaan esimerkiksi hiilen sidontaan. Tietoa lisäämällä voitaisiin saada erilaisia lähestymiskulmia, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkija Riikka Armanto. Hänen mielestään auttaisi jo todella paljon, jos saataisiin kyntämisen vimmaa laskettua ja talviaikainen kasvipeitteisyys pidettyä. Hän tarkentaa, että vaikka ei muuten tekisikään niin isoja muutoksia ja hylkäisi kaikkea mihin on tottunut, olisi edes nämä asiat hyvä saada kuntoon.

”Sitten tietysti se, että jos hiilen sidonnasta maksettaisiin tukea tai siitä voisi kuluttaja maksaa lopputuotteessa. Viljelijä saisi siitä ansiota, että se torjuisi ilmastonmuutosta. Siinä otettaisiin huomioon työ mitä se tekee, ja jos sitä kautta saataisiin myös maatalouden kannattavuutta edes jotenkin nostettua, niin se voisi auttaa”, Armanto pohtii.

Viljelijät vertaisoppivat toisiltaan

Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin koordinoima ja Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hiilipilotti kehittää ja tutkii keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään. Hiilipilotti myös todentaa hiilen sitomista tieteellisesti sekä tuo ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille. Viime vuoden lopulla hankkeeseen tuli uusia rahoittajia mukaan, kuten Louise ja Göran Ehrnrootin säätiö, Sophie von Julinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja MTK:n säätiö.

Hiilipilottiin lähti Maaseudun tulevaisuudessa olleen ilmoituksen ja MTK:n heidän jäsenilleen lähettämän sähköpostin pohjalta 113 maatilaa mukaan.

”Tutkia voidaan vaikka kuinka paljon, mutta jos toimijat ei halua muutosta, niin eihän asia etene”, tokaisee Baltic Sea Action Groupin sisältöjohtaja Laura Höijer.

Viljelijät saavat hankkeen myötä monipuolista koulutusta hiiltä sitovista viljelymenetelmistä. Säännöllisesti otettavat maanäytteet viljelijät ottavat itse tiloilta, mutta hanke vastaa analyysikuluista.

”Viime viikolla meillä oli intensiivikoulutus Hauholla. Siellä tehtiin pienryhmiä, jotta viljelijät pääsevät toden teolla sparraamaan myös toisiaan, vertaisoppimaan. Koulutuksessa oli illanviettoa yhdessä ja ehdittiin oikeasti käydä keskustelua tutkijoiden ja viljelijöiden välillä. Viljelijöillähän on ihan valtava tieto omasta maaperästään, niin he yhtä lailla pääsevät sitten haastamaan tutkijoita. On tutkijoille äärettömän motivoivaa nähdä, että joku oikeasti haluaa sitä sun tietoa ja tutkimusta. Ja oikeasti toimii sen pohjalta. Se tuo uskoa siihen, että halutaan tehdä paremmin”, Höijer kertoo hankkeeseen liittyvistä koulutuksista.

Hankkeella kansainvälistä huomiota

Hiilipilotti on niittänyt mainetta myös ulkomailla. Höijer kertoo hankkeen laajentuneen valtavasti moneen erilaiseen osioon.

”Ollaan otettu 4 per 1000 -aloitteeseen yhteyttä ja he ovat kovin halunneet, että me siihen liityttäisiin. Sitten on muita kansainvälisiä verkostoja ja heihin ollaan oltu kontakteissa. Hekin ovat halukkaita yhteistyöhön”, Höijer kertoo.

Höijer uskoo, että Suomella on paljon annettavaa maailmalle. Hän tarkentaa Suomessa olevan tosi kovaa tämän alan tutkimusta ja taitavia tutkijoita.

”Eihän pelkästään Suomen pelloilla ilmastonmuutosta torjuta, mutta voimme tehdä tästä mallin, jota viedä muualle maailmaan”, Höijer lisää.