Ympäristö
Vaatteiden lajittelua pitäisi tehostaa
Lounais-Suomen Jätehuollon tekstiilien lajittelukeskuksiin tulee vuosittain yhteensä noin 170 tonnia kierrätystekstiiliä. Sopivaa tekniikkaa jatkokäsittelyyn ei Suomessa tai lähialueilla ole riittävästi. Tärkeintä olisi ostaa vaatteita, joilla on mahdollisimman pitkä käyttöikä.
TST-Texvex on Lounas-Suomen Jätehuollon kanssa yhteistyötä tekevä tekstiilikierrätyspiste. Sinne tuodaan viikottain noin. 3000 kiloa tekstiiliä. Ne päätyvät hyväntekeväisyyteen, uusiokäyttöön, tuotantoon tai omaan myymälään myyntiin.
Vaatteita viedään lajitteluun liikaa ja ongelmana on kierrätykseen saapuvan tekstiilin uudelleensijoitus. Vaatteita ostetaan käyttöön vain hetkeksi jonka jälkeen ne päätyvät kierrätykseen.
Kierrätys kannattaa aina ajoittaa sesongin mukaan. Kun ihmiset tyhjentävät kaappinsa kesän päätteeksi ja laittavat kesävaatteet kierrätykseen talvella, ei vaatteita välttämättä pystytä hyödyntämään sellaisenaan. Jos tekstiili voidaan uusiokäyttää, ei sesongilla ole väliä.
TST-Texvexin vastaavan ohjaajan Päivi Lintulan mukaan ongelmana on juurikin väärin lajittelu. Kaikilla kierrätyskeskuksilla ei ole tarpeeksi isoja tiloja vaatteiden säilytykseen ja pilaantuneet vaatteet voivat pilata koko vaate-erän.
”Kuluttajavalistusta pitäisi laajentaa, jotta tiedettäisiin, mitkä tekstiilit kannatta kierrättää missäkin. Esimerkiksi haisevia, homeisia ja märkiä tekstiilejä ei kannata laittaa kiertoon ollenkaan, vaan niiden oikea paikka on sekajäte, joka ohjautuu suoraan polttoon.”
Lounais-Suomen Jätehuollon tekstiilinkeräyspisteillä, vaatteet toimitetaan joko TST-Texvexille tai Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilihallille Kaarinaan, jossa ne hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan eri tarpeisiin. Jätekeskus ottaa poistotekstiilejä vastaan useissa paikoissa ja sillä on selkeät ohjeet kierrättämiseen.
Vaatteet lajitellaan materiaalin mukaan. Jos esimerkiksi vaatteesta on materiaalilappu leikattu pois, eikä tekstiilistä pysty sanomaan mitä materiaalia se on, sitä ei voida välttämättä hyödyntää.
Tekstiileistä erotellaan kuminauhat, napit ja vetoketjut käsin, jotta muu tekstiili voidaan hyötykäyttää. Kaikki tehdään käsin, joten isojen kierrätysmäärien käsittely on vaikeaa.
TST-Texvex valmistaa omassa pajassaan kierrätystekstiileistä esimerkiksi kestopusseja, roskapusseja sekä kestoliinoja.
Kuluttajan kannattaa jo ostohetkellä kiinnittää huomiota vaatteen materiaaliin. Esimerkiksi elastaania sisältäviä vaatteita ei tällä hetkellä voida kierrättää. Suosi luonnonmateriaaleja ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä materiaaleja.
Reportaasi on osa 4-osaista sarjaa, jossa käsitellään kulutuskeskeistä yhteiskuntaa. Seuraava osa käsittelee mainontaa.
Otsikko ”Vaatteita kierrätetään liikaa” muutettu muotoon ”Vaatteiden lajittelua pitäisi tehostaa”, korjattu Lounas-Suomen Jätehuollon nimi ingressiin sekä muutettu termejä ”kierrättää” muotoon ”lajitella” 1.2. klo 12:43.
Kuvat ja teksti: Rosa Huuska
Pyri mahdollistamaan vaatteellesi mahdollisimman pitkä käyttöikä.
Kiinnitä jo vaatteen ostohetkellä huomiota materiaaliin. Vältä sekoitemateriaaleja.
Mieti, tarvitsetko jonkin vaatteen todella.
Tutustu lajitteluohjeisiin. Väärin lajitellut tekstiilit menevät polttoon.
Älä leikkaa materiaalilappuja irti.
Kierrätä vaatteesi sesongin mukaan. Näin ne pystytään varmasti hyödyntämään.
Tuoreimmat
-
Yleisurheilun joukkueuudistus herättää urheilijoissa huolta
-
Vaihtovuosi Suomessa vei opintoihin ulkomaille: "Minun täytyi oppia pärjäämään itse"
-
Moni aikuinen laiminlyö heijastinpakkoa — syynä unohdus
-
Hävikkiruokaa vai ruokalistan tuotteita? ResQ-sovellus kerää kiitosta ja kritiikkiä käyttäjiltään
-
Turku uusin silmin: Paikalliset auttoivat tyhjän aukion elvyttämisessä
-
Aurajoki kärsii kaupunkilaisten huolimattomuudesta ー roskien määrässä kuitenkin lupaava muutos
-
Tutka Podcast: Voiko kuka tahansa tehdä deepfake-videon?
-
Turku uusin silmin: “Turku tarvitsee kaaosta, meteliä ja iloa”
-
Tutka Podcast: TikTokissa leviää rasistisia viestejä amharan kielellä koodattuna – selvitimme, mistä on kyse
-
Hallituksen esittämä työttömyyssääntö huolettaa kansainvälistä opiskelijaa – monen työllistymistä jarruttaa kielitaidon puute