Haaksirikkoutuneet valaanpyytäjät tapettu raakalaismaisesti Islannissa!

Nimismies Ari Magnussonin johtamat joukot iskivät suojaa etsineisiin baskikalastajiin useissa paikoissa. Alkeellisiin pyyntiaseman tyhjiin majoihin yöksi asettuneet 13 miestä saivat surmansa äkillisessä hyökkäyksessä lähellä Dýravuonoa. Itse nimismies vei joukkonsa yksinäiselle Aidar Ey’n saarelle, jossa kapteeni Martin de Villafrancan lähimmät miehet pyrkivät selviämään talven yli. Kapteeni pelastautui jääkylmään veteen ampumahaavasta huolimatta. Takaa-ajajat soutivat hänet kiinni, vetivät rantaan ja viilsivät hänen vatsansa auki. 31 ruumista heitettiin mereen mutta tarkkoja tietoja henkiin jääneistä ei ole saatavissa. Tämä tapahtui Armon vuonna 1615.

Kirjailija kaivoi esiin konfliktin 400 vuoden takaa

Tapio Koivukarin historiallinen romaani Ariasman kuvaa Islannin rannikolle haaksirikkoutuneiden valaanpyytäjien ja paikallisväestön kohtaamista, joka monen vaiheen jälkeen kiihtyi julmaan surmantyöhön asti. Tarina vei hänet tutkimaan myös piskuisen Baskimaan elämää ja ihmisiä. Euskara eli baskin kieli alkoi pyöriä Koivukarin kovin raumalaismurteisen kielen päällä, kun hän kuunteli ihmisten kohtaloita pahaisissa kyläbaareissa.

Baskit olivat hankkimassa elantoaan kylmiltä vesiltä. Islantilaiset eivät itse pyytäneet valaita. Muukalaiset vaihtoivat itselleen arvotonta valaanlihaa villavanttuihin ja lampaisiin. Kun laivat olivat täynnä kallisarvoista traania ja hetuloita, sen ajan kausityöläiset valmistautuivat kotimatkalle.

Pientä kränää oli ollut suven mittaan puolin ja toisin. Mutta kun varhaiset syysjäät murskasivat biskajanlahtelaisten laivat, alkoivat hankaluudet. Ankarasta talvesta selviäminen oli paikallisillekin vaikeaa. Pelättiin että mantereelle jäävät valaanpyytäjät alkaisivat ryöstellä taloja. Nimismiehellä oli oma pelkonsa baskijoukon jäämisen suhteen. Hänhän oli pimittänyt eteläisen Islannin käskynhaltijalta myyneensä pari vuotta aikaisemmin baskeille pyyntiluvan hyvään hintaan, mikä oli ankarasti kielletty. Jos tämä tulisi ilmi, kävisi hänelle huonosti.

” Teoriassa olis ollut mahdollista, että  olis kerätty baskeille villapaidat ja kalasiimat ja neuvottu, että tosta muutama maili tohon suuntaan, et siitä on yleensä tullu turskaa niin kuin ne itsekin tekivät. Saalis jaettuna ja neuvottuna olis selvitty talven yli ja järjestetty kyyti jollain tavoin takaisin mantereen puolelle seuraavana suvena”, pohtii kirjailija Koivukari konfliktin rauhanomaista ratkaisumahdollisuutta.

Tarinallista journalismia vai historiallinen romaani?

”Faktat on helppo tarkistaa, mutta niiden luetteleminen peräkkäin ei muodosta tarinaa”.

Näin luovan kirjoittamisen opettaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta Asta Leppä on valottanut tarinallisen journalismin ja perinteisen lehtikirjoittamisen eroja.

”Siinä missä perinteinen objektiivinen uutisjuttu rakentuu faktojen totuudelle, tarinallinen lehtijuttu painottaa totuutta, joka noudattaa tarinan omaa sisäistä todenmukaisuutta”.

Tapahtumasta ei jäänyt jälkeen pelkästään virallisia pöytäkirjoja vaan myös itseoppineen Jon Maalarin kiistakirjoitukset, jotka käsin kopioituina levisivät kylästä kylään. Ne kuvasivat baskilaiset ystävinä, joiden raa’at surmat hän tuomitsi. Ne edustanevat oman aikansa someverkostossa jaettuja kokemuksellisia tuotteita.

Ariasmanissa faktat neljänsadan vuoden takaa ovat tarkkaan syynättyjä. Mutta myös myytit ja saagat kuuluvat islantilaisen mentaliteetin peruspilareihin. Koivukari poimi niistä kielen rakenteita ja tyyliä. Tarujen draaman kaaret tuntuvat vielä nykyislantilaisen ajatusmaailmassa. Islantilaiset kriitikot ovat kiittäneet Koivukarin ”ruti-islantilaista” otetta oman historiansa häpeätahran kertomisessa.

Baskimaasta kertomisen seuralaiseksi hiipivät valmiit näyt ja visiot.

Jo ennen varsinaisen kirjoitustyön alkua Koivukari tunsi, miten vahvoja visioita alkoi nousta baskilaisesta mielenmaisemasta.

”Muutaman kerran tehdessä tuli sellainen outo olo, että  kapteeni Martin de Villafranca miehistöineen näin jälkikäteen toivoisi että kirjoitan tämän tarinan. Sehän on heille jossain määrin kunnian palautus.”

[vimeo id=”105961363″ width=”600″ height=”337″ /]