Kemin taiteiden yössä yhtenä ohjelmanumerona oli Tanssikoulu Stagen minishow. Kuva: Kerttu Tolvanen.

Kulttuuri

Reportaasi: Taide herättää hiljaisen Kemin

Kerttu Tolvanen

Tänä vuonna Kemin taiteiden yö järjestettiin 26. lokakuuta, ja se tavoitti yhteensä noin 3 000 kävijää. Tapahtumassa nähtiin muun muassa tanssiesityksiä, joogaa taidemuseossa ja elokuvia sekä kummituskävely.

Jazz ur head off -esitys. Ryhmä teamSTAGE DTC. Koreografi Leea Hamari. Stagen minishowta pääsi seuraamaan ilmaiseksi. Kuva: Kerttu Tolvanen
Let it be -esitys. Tanssiryhmä TeamSTAGE Junnut. Koreografi Leea Hamari. Minishowssa esityksiä oli yhteensä viisi ja tanssijoiden ikä vaihteli eskari ikäisistä täysi-ikäisiin aikuisiin. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Life is a fairytale -esitys. Tanssiryhmä STAGE Minit. Koreografi Sara Söderström. Esitykset järjestettiin Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa. Kaikki 215 paikkaa olivat täynnä ja katsojia oli myös seisomassa katsomon reunoilla. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Joogaohjaaja Oili Ruokamo kuvattuna Alvar Gullichsen teoksen läpi. Ruokamo on kerran aikaisemmin pitänyt joogatunnin Kemin taidemuseossa. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Flow-joogatunti alkoi kello 10 Kemin taidemuseossa 26.10.2024. Joogaajia oli noin 20. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Taiteiden yön yhteydessä Kemissä vietettiin myös uuden elokuvan viikonloppua. Emma Rask suunnitteli ja teki uuden elokuvan viikonlopun mainosjulisteen. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Elokuvateatteri Kinopirtti ei kuulu isompaan teatteriketjuun. Se on toiminut samalla paikalla Kemin Valtakadulla yli 100 vuotta. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Kummituskävelyn vetäjänä toimi Päivi Koskela. Hän kertoi kävelylle osallistuneille missä kaikkialla huhutaan kummittelevan. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Kummitustarinoiden mukaan tämän rakennuksen kolmannessa kerroksessa kummittelee. Kummituksen uskotaan olevan rakennuksessa kauan sitten työskennellyt apteekkari. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Kemin leipätehtaalla oli kummituskävelyn aikana naamioituneita ihmisiä luomassa tunnelmaa. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Kemissä toimiva improvisaatioryhmä ”Ihime improilijat” esiintyivät CafeBarKinossa. Improvisaatio tarkoittaa esityksen luomista siinä hetkessä, jossa esitys tapahtuu. Kuva: Kerttu Tolvanen.
Monissa improvisaatioesityksissä yleisöllä on oma rooli. Kuvassa esiintyjät jakavat yleisön kirjoittamia repliikkejä, joita hyödynnettiin seuraavassa ohjelmanumerossa. Kuva: Kerttu Tolvanen.

Kulttuuri

Kahvia ja kehräystä vai kovaa stressiä? – Kissakahvilan arki voi stressata tai aktivoida

Kulttuuri

Kissakahviloissa kissat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa koko aukiolon ajan. Siksi kissan stressin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää.

Kulttuuri
Tunteet eivät ole yksiselitteisiä ja siksi niitä ei nimetä kirjassa. Tilaa jätetään lapsen omille oivalluksille. Kuva: Kirsi Alaniva

Tunteita käsittelevä lastenkirja sai alkunsa aikuisten vaikeista tunteista

Kulttuuri

Veera Vähämaan ja Keanne van de Kreeken runokuvakirjan idea alkoi hahmottua vähitellen, kun he jakoivat ajatuksiaan hankalassa elämäntilanteessa.

Kulttuuri
Ellinoora Lehti (vas.) tanssii ja koreografioi Pihlajan liveshow'ta yhdessä Lotta Mäkisen (oik.) kanssa. Kuva: Julia Ojala

Koreografi ohjaa myös luonnollista liikettä — show ei rakennu yhdessä yössä

Kulttuuri

Artistin luonnollinen liike lavalla vaatii tarkkaa suunnittelua, samoin kuin tanssijoiden koreografiat. Ammattikoreografit ja -tanssijat Tiia Kasurinen ja Ellinoora Lehti kertovat työstään Suomessa ja ulkomailla.

Kulttuuri
Tekoäly ei voi korvata livemusiikin luomaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kuvituskuva: Pixabay, jameslee

Kenelle tekoälyn avulla tehty kappale kuuluu?

Kulttuuri

Tekoälykappaleita tuotetaan päivittäin miljoonia. Alan sisällä kehitykseen suhtaudutaan varauksella. Yliopettaja Timo Korhonen korostaa yhteisten sääntöjen merkitystä.

Kulttuuri
Olenleo kertoo Eminemin olleen lähtölaukaus musiikin tekemiseen. Kuva: Patrick Annala

Rap-artisti Olenleo haluaa keikkailla enemmän – uusiin paikkoihin pääseminen ilman nimeä on vaikeaa

Kulttuuri

Palo esiintymiseen ja musiikin tekemiseen näkyvät Leo Merisen (Olenleo) keikoilla. Hyvän kuvan jättäminen itsestään keikkajärjestäjille on hänelle tärkeintä.

Kulttuuri
Fanit tapaavat toisiaan keikoilla ja pitävät yhteyttä usein sosiaalisessa mediassa. Kuvituskuva: Viivi Saine

Fanittaminen tuo sisältöä elämään – "Työviikko tuntuu kevyemmältä, kun on keikkareissu tiedossa"

Kulttuuri

Monille fanittamisen tärkein asia on yhteisö. Orion Pirhonen on osa faniyhteisöä ja hän on saanut sieltä monia ystäviä.

Kulttuuri
Germanica ja Digit järjestivät yhteiset sitsit. Kuva: Nella Kontunen

Tutka pääsi kurkistamaan, miltä perinteiset sitsit näyttävät

Kulttuuri

Perinteiset sitsilaulut voivat olla peräisin jopa 1940-luvulta. Turun yliopiston Germanica ja Digit järjestivät kaveriteemaisen opiskelijatapahtuman.

Tuoreimmat

  1. “Olen kiitollinen kodin avoimesta keskusteluilmapiiristä”, kertoo papin poika Kalle Laakso

    Podcastit

  2. Perheyrityksessä työt eivät aina jää työpaikalle

    Podcastit

  3. Turun Pietari-seura harkitsee nimenvaihtoa parantaakseen imagoaan

    Podcastit

  4. Euroopan keskuspankki ja korot alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  5. Perintövero alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  6. Hybridivaikuttaminen alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  7. Kameran takana oma visuaalinen maailma

    Podcastit

  8. Millaista on tehdä työtä, josta ei saa kertoa muille?

    Podcastit

  9. Ihmisellä on luontainen halu laulaa, sanoo kuoronjohtaja Ville-Veikko Verha

    Podcastit

  10. Naiset oppivat häpeämään alushousuja jo nuorena

    Podcastit