Tutka tutkii: Suomalaisella sanonnalla tutkitusti terveyshyötyjä

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

“Nauru pidentää ikää” -sanonnalle on vuosien mittaan annettu monenlaisia teorioita tukemaan väitettä. Sanonnan alkuperää ei tunnetta, mutta se on kantautunut sukupolvelta toiselle jo pitkään. Tutka lähti selvittämään väitteen paikkansapitävyyttä ensimmäiseksi Liiku lähellä -hankkeen päivätansseihin Turussa osallistuneilta ikäihmisiltä.  

Hyvää oloa ja viisi vuotta lisää ikää 

Päivätansseilla Tutka tavoitti 10 haastateltavaa, joista jokainen vastasi uskovansa naurun pidentävän ikää. Suurin osa heistä myös sanoo nauravansa päivittäin, ja monet nostivat vitsit naurunlähteikseen. 

“Tekee ihanaa ihmiselle”, Ulla Rissanen, 85, tiivistää nauramisen hyviä puolia. 

Kysyttäessä miksi he kokevat näin, syntyi keskusteluja esimerkiksi siitä, miten nauru tekee ihmisen mielelle hyvää. Myös yksi haastateltavista sanoo, että väite pitää paikkaansa, koska hän on itse nauranut paljon ja on hyvässä kunnossa vielä 82-vuotiaana.  

“Kyllä on viisi vuotta pidentänyt”, Tapani Kalmi , 77, sanoo vastatessaan kysymykseen, kuinka monta vuotta koet saaneesi lisää nauramalla. 

Kalmi kertoo, kuinka vitsien kertominen ja kuuleminen naurattavat häntä. Kuva: Anniina Kankaanpää 

Asiantuntijat yksimielisiä 

Haastattelemamme asiantuntijat, erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo ja nauruterapeutti Mervi Hämäläinen, puolsivat molemmat väitettä täysin. Asiantuntijamme edustavat eri aloja ja ovat tutustuneet nauramisen terveysvaikutuksiin eri näkökulmista. 

Uusitalo kertoo, että positiiviset emootiot, jotka vähentävät stressihormonien eritystä ja tuottavat mielihyvähormoneja, ovat keskeisiä asioita ihmisen elämässä. Kun elimistön homeostaasi eli tasapaino on kunnossa, keho pystyy torjumaan taudinaiheuttajia tehokkaammin. 

Nauru on myös suuressa roolissa jo ennen syntymää. Uusitalo mainitsee, että odottavan äidin raskaudenaikainen mielentila vaikuttaa merkittävästi lapsen kehitykseen. Voi siis sanoa, että tutkimamme väite pitää paikkansa kehdosta hautaan saakka. Uusitalo korostaa myös mielen pitämistä kepeänä ja taitoa osata olla myötätuntoinen itselleen, mutta toisaalta myös kykyä nauraa itselleen. 

Hetki naurua rentouttaa tehokkaasti 

Hämäläinen opettaa työkseen nauramista studiollaan Helsingissä. Hän on kouluttautunut naurujoogan ohjaajaksi vuonna 2000 ja nykyään toimii myös nauruterapeuttien opettajana. 

“Meidän kehomme eivät ymmärrä, nauretaanko me oikeasti vai ei”, Hämäläinen täsmentää naurujoogan toimintaperiaatetta. 

Naurujooga on sosiaalinen tapahtuma, jossa ohjaajan avulla tehdään erilaisia nauramisharjoitteita. Naurujoogan on kehittänyt intialainen lääkäri Madan Kataria 1990-luvulla.  

“3 minuuttia nauramista vastaa 45 minuutin rentoutusta, eli nauraminen voi helpottaa stressiä”, Hämäläinen avaa Katarian tutkimuksia. 

Tuore tutkimus suomalaisen sanonnan tukena 

Kirjoitushetkellä tuorein tutkimus, joka on tehty nauramisen terveysvaikutuksista, on vuodelta 2023. Tutkimuksen tuloksista uutisoi ensimmäiseksi The Guardian –lehti. Suomeksi tutkimuksesta kertoo verkkosivusto Stara, 3.9.2023, “Nyt se on tutkittu: Nauru pidentää ikää-sanonta pitää paikkansa”. Brasilialaisessa tutkimuksessa potilaiden hyvinvointia tutkittiin heidän nauruterapiansa aikana. Tulokset näyttävät, että nauraminen voi lievittää sydänsairauksien oireita.   

Yhteenvetona Tutka tulee siihen lopputulemaan, että väitettä “nauru pidentää ikää” tukee niin itämaiset kuin länsimaalaisetkin tutkimukset ja tieteenalat. Sanonta pitää siis paikkaansa.  

“Ihmiset ovat kautta aikojen kertoneet hauskoja juttuja toisilleen ja viihdyttäneet toisiaan, jotta elämään suhtautuisi vähän kepeämmin”, Uusitalo tiivistää.