Hyvinvointi

Hyvinvoiva eläin lisää ihmisen hyvinvointia

Sanni Artiola

Eläinavusteinen työ lisää ihmisten hyvinvointia, mutta on tärkeää, että toiminta on ammattimaista. Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän eräs tärkeimmistä tehtävistä on luoda yhtenäiset säännöt tätä toimintaa tarjoaville tahoille.

Eläinavusteista työtä on monenlaista. Eläin voi olla apuna esimerkiksi koulussa osana kasvatus- ja opetustoimia, kuntouttamisessa sosiaali- ja terveysalalla tai edistämässä hyvinvointia erilaisissa valmennus- ja hyvinvointipalveluissa. Eläinavusteisen työryhmän tarkoituksena on vakauttaa eläinavusteisen työskentelyn asemaa, vaikuttaa koulutusmahdollisuuksiin ja purkaa työhön liittyviä ennakkoluuloja.

Lähtökohtaisesti on tärkeää, että ihminen, joka tarjoaa eläinavusteista valmennusta ja kuntoutusta, osaa sen asian teoriassa ja on harjoitellut myös käytännössä, mitä on asiakkaalle tarjoamassa”, sanoo eläinavusteinen valmentaja Helena Huhtala.

Huhtalalla on itsellään vuosien kokemus hevosalalta, mutta sen lisäksi hän on kouluttautunut psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja ratkaisukeskeiseksi sekä neuropsykiatriseksi eläinavusteiseksi valmentajaksi. Huhtala peräänkuuluttaa riittäviä taitoja eläimen kouluttamisesta, lajityypillisestä käyttäytymisestä ja muista hyvinvointitekijöistä.

”Eläinavusteisen toiminnan pitäisi aina lähteä eläimen hyvinvoinnista ja eläimen tarpeista. Asiakkaan hyvinvointia ei voida lisätä, jos meillä ei ole hyvinvoivaa eläintä”, Huhtala sanoo.

Eläinkin voi työssään kuormittua liikaa. Lajityypillisten tarpeiden lisäksi on tunnistettava eläimen yksilölliset tarpeet On huolehdittava virikkeistä, ravinnosta ja riittävästä levosta.

”Eläin voi olla yli-innokas, mutta innokkuus voi kieliä myös esimerkiksi stressistä. On tärkeää tuntea se oma eläin ja tarjota sille työtä sopivassa suhteessa ja sopivissa pätkissä, sekä varmistaa levon saanti.”

Eläimet viestivät valtavasti ja paljon enemmän, mitä ihmiset pystyvät lukemaan. Eläinten eleet ovat hienovaraisia. Ne voivat olla esimerkiksi ääntelyä, kehonsiirtelyä, kaulan ja pään heiluttelua, kasvojen mikroilmeitä tai korvien asentoja. Eleetkin ovat laji- ja yksilökohtaisia.

”Eläintä ei myöskään saa pakottaa työskentelytilanteisiin, vaan eläimellä pitäisi aina olla mahdollisuus valita. Jos näet, että eläin ei ole kiinnostunut työnteosta ja hakeutuu poispäin ihmisistä tai omaan rauhaan, sitä on hyvä kunnioittaa. Eettinen toiminta eläimen käsittelyn ja kohtelun kannalta on avainasemassa”, Huhtala teroittaa.