Hyvinvointi
Hyvinvoiva eläin lisää ihmisen hyvinvointia
Eläinavusteinen työ lisää ihmisten hyvinvointia, mutta on tärkeää, että toiminta on ammattimaista. Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän eräs tärkeimmistä tehtävistä on luoda yhtenäiset säännöt tätä toimintaa tarjoaville tahoille.
Eläinavusteista työtä on monenlaista. Eläin voi olla apuna esimerkiksi koulussa osana kasvatus- ja opetustoimia, kuntouttamisessa sosiaali- ja terveysalalla tai edistämässä hyvinvointia erilaisissa valmennus- ja hyvinvointipalveluissa. Eläinavusteisen työryhmän tarkoituksena on vakauttaa eläinavusteisen työskentelyn asemaa, vaikuttaa koulutusmahdollisuuksiin ja purkaa työhön liittyviä ennakkoluuloja.
”Lähtökohtaisesti on tärkeää, että ihminen, joka tarjoaa eläinavusteista valmennusta ja kuntoutusta, osaa sen asian teoriassa ja on harjoitellut myös käytännössä, mitä on asiakkaalle tarjoamassa”, sanoo eläinavusteinen valmentaja Helena Huhtala.
Huhtalalla on itsellään vuosien kokemus hevosalalta, mutta sen lisäksi hän on kouluttautunut psykiatriseksi sairaanhoitajaksi ja ratkaisukeskeiseksi sekä neuropsykiatriseksi eläinavusteiseksi valmentajaksi. Huhtala peräänkuuluttaa riittäviä taitoja eläimen kouluttamisesta, lajityypillisestä käyttäytymisestä ja muista hyvinvointitekijöistä.
”Eläinavusteisen toiminnan pitäisi aina lähteä eläimen hyvinvoinnista ja eläimen tarpeista. Asiakkaan hyvinvointia ei voida lisätä, jos meillä ei ole hyvinvoivaa eläintä”, Huhtala sanoo.
Eläinkin voi työssään kuormittua liikaa. Lajityypillisten tarpeiden lisäksi on tunnistettava eläimen yksilölliset tarpeet On huolehdittava virikkeistä, ravinnosta ja riittävästä levosta.
”Eläin voi olla yli-innokas, mutta innokkuus voi kieliä myös esimerkiksi stressistä. On tärkeää tuntea se oma eläin ja tarjota sille työtä sopivassa suhteessa ja sopivissa pätkissä, sekä varmistaa levon saanti.”
Eläimet viestivät valtavasti ja paljon enemmän, mitä ihmiset pystyvät lukemaan. Eläinten eleet ovat hienovaraisia. Ne voivat olla esimerkiksi ääntelyä, kehonsiirtelyä, kaulan ja pään heiluttelua, kasvojen mikroilmeitä tai korvien asentoja. Eleetkin ovat laji- ja yksilökohtaisia.
”Eläintä ei myöskään saa pakottaa työskentelytilanteisiin, vaan eläimellä pitäisi aina olla mahdollisuus valita. Jos näet, että eläin ei ole kiinnostunut työnteosta ja hakeutuu poispäin ihmisistä tai omaan rauhaan, sitä on hyvä kunnioittaa. Eettinen toiminta eläimen käsittelyn ja kohtelun kannalta on avainasemassa”, Huhtala teroittaa.
Tuoreimmat
-
Kakolan opas Anu Salminen vie yleisön selleihin – “Olen kuin stand up -koomikko”
-
Uuteen kaupunkiin muutto voi jännittää – "Opinnot avasivat Turun minulle ihan eri tavalla"
-
Clarissa Pajukoski tietää bikini fitneksen varjopuolen – Mieli ei pysy aina mukana kehon muutoksissa
-
Turkulainen Elokapina-aktivisti uskoo ilmastotyön jatkuvan kritiikin keskellä
-
Tutka podcast: Mitä rage-baiting on, ja miten laki suhtautuu siihen?
-
Nuorena isoille lavoille tanssimaan – Kashika Arora on tuttu kasvo useiden artistien taustatiimeissä
-
Tekoälystä kuin toiset aivot opiskelijalle – “Hyödyistä puhutaan aivan liian vähän”
-
Piilottelusta avoimuuteen – Ilari Makkonen on seurannut suvaitsevaisuuden kasvua baaritiskin takaa
-
Rikastumisen ei tarvitse olla syy yrittämiselle – “Olen onnellinen, kun tulen tänne”
-
Vuorotyön haitoista puhutaan paljon, mutta osalle se sopii – “Vuorotyö on helppoa, kun on opiskelija ja lapseton”