Intiimikipu pitää ottaa vakavasti

Kivulias endometrioosi on hankaloittanut Denisse Delgadon, 28, elämää jo ensimmäisistä kuukautisista lähtien. Apua hän sai kuitenkin vasta pari vuotta sitten.

Delgadon muutettua Suomeen alkoivat kovat kivut haitata myös normaalia arkea, eikä työelämä antanut armoa.

”Työskentelin silloin siivoojana ja jouduin usein olemaan pois kun oli menkat. Mun pomo sanoi kerran, että sun pitäisi kertoa onko sulla joku sairaus ennen kuin haet töitä. En silloin tiennyt, että mulla on endometrioosi.”

Delgado kertoo pitäneensä myös kuumetta, oksentelua ja pyörtyilyä normaaleina kuukautisten oireina. Kerran oireet alkoivat hänen ollessa ystävänsä luona.

”Mun ystävä oli tosi peloissaan ja mietti, pitäisikö mut viedä sairaalaan. Sanoin, että tää on ihan normaalia, koska se oli normaalia mulle.”

Ystävän huoli kuitenkin herätti Delgadon epäilykset ja hän hakeutui gynekologin vastaanotolle. Endometrioosin hoitoon usein käytetyt hormonivalmisteet kuitenkin vain pahensivat kipuja ja tuntui, ettei häntä otettu vakavasti.

”Muistan kun olin gynekologin pöydällä ja mietin, että onpa outo asento tulla vihaiseksi.”

Delgado alkoi lopulta epäillä itseään. Mielessä pyörivät ajatukset siitä, eikö hän vain kestä kipua kuten muut ja puhuuko hän niin huonosti suomea, ettei hoitohenkilökunta ymmärrä mitä hän yrittää sanoa.

”Mietin, että ei vika voi varmasti olla lääkärissä.”

Vähättely on yleistä

Gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n toiminnanjohtaja Elina Purhon mukaan tällaiset ajatukset ovat yleisiä. Kivun voimakkuutta on vaikeaa määritellä ja vertailla, jolloin kokemusten jakamisen ja vertaistuen tärkeys korostuu. 

Endometrioosin diagnoosiviive on usein jopa 6—9 vuotta. ”Sellaisiakin tilanteita on, että satutaan heti oikealle lääkärille”, Purho kertoo. ”Ei ole kuitenkaan ihan tavatonta kuulla, että kivut eivät ole oikeita ja ettei vika ole fyysinen.”

Apu löytyi leikkauksesta

Delgado pääsi lopulta syyskuussa 2019 tähystysleikkaukseen, jonka myötä endometrioosidiagnoosi varmistettiin. Kivut ovat leikkauksen ja uuden hormonihoidon myötä vähentyneet.

”Alkuun ajattelin, että nää arvet on rumat ja mun kroppa on pilalla, mutta nyt ne muistuttaa siitä miten vahva mä oon ollut ja ne on itse asiassa tosi kauniit. Tämäkin näyttää ristiltä”, hän hymyilee.

Endometrioosi saattaa aiheuttaa lapsettomuutta, mutta Delgado ei ole vielä pystynyt kysymään asiasta lääkäriltään.

”En ole koskaan halunnut lapsia, mut on eri asia, jos en voi saada niitä. Haluaisin kysyä, mutta en vain ole pystynyt sanomaan sitä ääneen.”

Vertaistuella on suuri merkitys

”Koska nämä ovat naisoletettujen sairauksia, eivät ne ole historiassa saaneet niin paljon painoarvoa”, Purho toteaa. ”Endometrioosi on myös periytyvä, joten suvussa saattaa kulkea sellainen käsitys, et meidän suvun naisilla nyt vaan on kipeät menkat ja meidän äitikin aina pyörtyi kivusta.”

Vertaistukiryhmistä on monelle apua. ”Kun kuulee, että muilla on samanlaisia kokemuksia eikä ne ole normaaleja, alkaa hahmottua se, etteivät kaikki tosiaan ole näin kipeitä”, Purho sanoo. ”Moni endometrioosin kanssa elävä on sellainen sissi, että elää kaikkien kipujen ja ongelmien kanssa ja selviää mistä vaan, mutta joku vertainen voi tavallaan oikeuttaa sen, ettei aina ole pakko jaksaa.”

Mistä on kyse?

• Endometrioosi on krooninen sairaus.
• Se aiheuttaa kohdun limakalvon kaltaisen kudoksen kasvua esimerkiksi munasarjoihin ja kohdun, suoliston ja virtsarakon pinnoille.
• Suomessa endometrioosia sairastaa 10—15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista.
• Hoitoviive on yleensä 6—9 vuotta.

Lähde: Korento ry