Järjestetty ystävyys voi luoda elinikäisen suhteen

Kolme vuotta Suomessa asunut 27-vuotias Leila Tahmasebi löysi suomalaisen ystävän, Salla Jussilaisen, muutama vuosi sitten. Tahmasebi oli vierailulla kristillisessä opistossa, missä hän tapasi Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin Heidi Karvosen ja jätti hänelle yhteistietonsa. Parin viikon päästä Karvoselta tuli viesti: halusit löytää suomalaisen kaverin.

Naisten ystävyys alkoi yhteisen aterian ääreltä, kun Tahmasebi kutsui Jussilaisen ja Karvosen kotiinsa. Sen jälkeen Jussilainen lähetti Tahmasebille viestiä, ja he tapasivat uudelleen kahvilassa kahden kesken. Nyt ystävyyssuhdetta on kestänyt kaksi vuotta.

Moni on löytänyt jo ystävätoiminnan pariin

Kun muuttaa uuteen maahan, ystävää ei välttämättä tarvitse löytää itse. Turun alueella vapaaehtoista tukihenkilöä voi hakea Suomen Punaisen Ristin tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta. MLL:n ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan parissa on jo melkein sata ystäväparia, jotka pitävät aktiivisesti yhteyttä toisiinsa Turun seudulla. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Karvosen mukaan moni löytää toiminnan pariin sosiaalitoimen tai kielikurssien kautta, mutta jotkut saattavat jopa tulla oven taakse kyselemään ystäviä.

Ystävykset näkevät toisiaan 3-4 kuukauden välein, ja suuntaavat aina syömään, oli se sitten pitsaa Turun Jokirannassa tai Tahmasebin laittamaa iranilaista ruokaa.

”Hän on samanlainen kuin minä, hän tykkää ruuasta ja tykkää kokeilla eri ruokia”, Tahmasebi naurahtaa puhuessaan Jussilaisesta.

Tahmasebi kuvailee Jussilaista myös lämpimäksi ihmiseksi. Ennen tutustumista Jussilaiseen, hän ajatteli suomalaisten olevan kylmiä ihmisiä, jotka eivät välttämättä halua olla ulkomaalaisten kanssa. Nyt hän ajattelee, etteivät kaikki ole samanlaisia.

Toiminta ei pelkästään ole maahanmuuttajien tukemista

SPR:n maahanmuuttajille suunnattu ystävätoiminta on vielä pienimuotoista. Tällä hetkellä alle kymmenen ystävysparia pitää aktiivisesti yhteyttä toisiinsa, kertoo SPR:n sosiaalitoiminnan koordinaattori Tuula Mielonen. Hänellä on myös noin viisi ystäväpyyntöä odottamassa maahanmuuttajilta. Suurin osa heistä löytää palvelun pariin vastaanottokeskusten tai Maahanmuuttoviraston ulkomaantoimiston kautta. 

”Vapaaehtoisista on aina pulaa, heitä ei ole koskaan niin paljon että jokaiselle löytyisi ystävä”, Mielonen sanoo SPR:n toiminnasta.

Karvosen mukaan MLL:n ystävätoiminnan perustavoite on tukea maahanmuuttajaäitien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidän elinpiirinsä laajenee, kun he pääsevät puhumaan suomea sekä tutustumaan eri paikkoihin tukihenkilön kanssa.

Kotoutumisen tukeminen on oleellista Karvosen mukaan, mutta merkittävä syy toiminnalle on se, että maahanmuuttajaäidit löytäisivät pitkäaikaisen arjen rinnallakulkijan. Lyhyissä viranomaisten tapaamisissa, esimerkiksi neuvolassa, kokonaisvaltainen elämäntilanne ei välttämättä tule esille.

”Luottamussuhteen ja pitkäaikaisen rinnalla kulkemisen kautta tarpeet tulevat esille”, Karvonen sanoo.

Silloin avuntarpeeseen pystytään reagoimaan oikea-aikasesti.

Karvonen korostaa, että toiminta ei ole pelkästään maahanmuuttajaäitien kotoutumisen tukemista. Molemmat osapuolet oppivat toinen toisiltaan ja saavat yhteisön toiminnan kautta.

Ystävykset Tahmasebi ja Jussilainen ovat hyvä esimerkki. Tahmasebi kertoo suomen kielen menevän paremmin, kun hän pääsee muutamaksi tunniksi keskustelemaan Jussilaisen kanssa. Jussilaisen mielestä on taas kiehtovaa päästä juttelemaan kulttuurieroista. Ei ole aihetta, josta he eivät pystyisi puhumaan.

Suomen punaisen ristin ystävätoiminta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta