Listat ja rutiinit toimivan arjen tukena

ADHD-liiton kokemustoimija Nana Syrjänen, 42, on saanut adhd-diagnoosin vuonna 2018. Hän hakeutui tutkimuksiin, kun hänen poikansa sai diagnoosin ja lähipiirissä pohdittiin Syrjäsen mahdollista adhd:ta.

Syrjänen kuvailee itseään spontaaniksi, intuitiiviseksi ja nopealiikkeiseksi persoonaksi.

Hän tykkää tehdä listoja asioista, jotka täytyy saada hoidettua. Lähtökohtaisesti joka päivälle on tehtynä aikataulu. Syrjänen tekee mieluummin päiväsuunnitelmia viikkosuunnitelmien sijasta.

”En pysty elämään edes vapaapäivinä, jos minulle ei ole joitain tehtäviä, mitä pitää tehdä sinä päivänä.”

”Kirjoitan to do-listan ja sitten saatan tehdä sille aikataulun.”

Hän aloittaa aikataulun teon siitä hetkestä, kun hänen täytyy olla jossain.

”Esimerkiksi eilen minulla oli futsalturnaus, jossa minun piti olla puoli kymmeneltä. Minun piti lähteä yhdeksältä, ja lähden siitä aamua kohti ´vähentämään´ sitä aikaa. En siis lähde siitä, että herään seitsemältä, vaan siitä, kun pitää lähteä tai olla paikassa b.”

Kun Syrjänen on saanut jonkin asian hoidettua, hän laittaa ruksin listaan. Siitä tulee hänelle hyvä mieli.

”Eilisestäkin jäi pari tehtävää, jotka hoidin tänään ja hoidan vielä huomisen aikana. Olen armollisempi kuin ennen. Joskus olen ruoskinut ja moittinut itseäni, kun en ole saanut kaikkia asioita tehtyä.”

Syrjänen kertoo listojen auttavan asioiden tekemisessä ja hallitsevan hänen levottomuuttaan.

Suunnitelmallisuus opiskelun tukena

Koulutehtävien tekoa suunnitellessaan hän merkkaa listaan asian, joka täytyy saada aikaiseksi. Opinnäytetyötä tehdessä suunnitelmallisuuden merkitys korostuu.

”Pitää hahmottaa se kokonaisuus, mitä opiskelee. Voi kirjoittaa vaikka, että teen tämän osan, esimerkiksi eilen merkkasin sisällysluettelon valmiiksi siihen listaan.”

Syrjäsellä on ollut haasteita opiskella kotona, sillä siellä on paljoin häiriötekijöitä. Hän keksii muita asioita, joita pitäisi saada tehtyä, kuten siivoaminen. Rutiinit auttavat kuitenkin koulutehtävien teossa.

”Esimerkiksi viime syksynä minun piti neljässä kuukaudessa tykittää kaksikymmentäviisi opintopistettä, ja se rutinoitui tosi kivasti.”

Erästä kurssia varten Syrjänen selvitti etukäteen, mitä kaikkea kurssi sisältää, esimerkiksi  paljonko on videotallenteita ja kuinka kauan ne kestävät. Hän kirjasi kaikki kurssin osat ylös ja jäsenteli sekä suunnitteli, mitkä luennot ja tallenteet aikoo katsoa ja mitä muistiinpanoja aikoo kirjoittaa.

Suunnittelu ja jäsentely auttavat Syrjästä ryhtymään toimeen ja ohjaamaan tekemistä.

Syrjänen työskentelee Oulussa koulunkäynnin ohjaajana. Hän opiskelee samaan aikaan liikunnanohjaajaksi Lapin ammattikorkeakoulussa, ja koulutus on opinnäytetyötä vaille valmiina.

Sydämen asia jakaa omia kokemuksia

ADHD-liiton kokemustoimijaksi Syrjänen kouluttautui vuonna 2023. Kokemustoimijat ovat vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat saaneet koulutuksen omien kokemustensa välittämiseksi.

Hänelle omien kokemustensa jakaminen ja samalla tiedon välittäminen on lähellä sydäntä.

Syrjänen on tehnyt vuonna 2025 kymmenkunta keikkaa kokemustoimijana. Hän on ollut jakamassa omaa tarinaansa webinaareissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Tietoa jaetaan esimerkiksi opettajille, sosionomi- ja koulunkäynninohjaajaopiskelijoille sekä vanhemmille.

Syrjänen kokee perusasioiden, kuten ruoan ja unen vaikuttavan merkittävästi arjenhallintaan.

”Listat, rutiinit, ihan ennen kaikkea hyvä uni, ruoka ja liikunta – jos yksikin niistä repsottaa, varsinkaan ruoka tai uni, niin se vaikuttaa kaikkeen. Vaikka olisi lääkitys, mutta ei nuku tai syö hyvin, se ei välttämättä pure niin hyvin kuin pitäisi.”

Herätyskello eri huoneeseen

Rutiinit ovat Syrjäselle tärkeä tekijä arjen hallinnassa.

Hän kertoo myöhästelemisen olleen hänelle paha tapa jo vuosien ajan.

”Myöhästelen joka ikisestä paikasta.”

Syrjänen on kuitenkin löytänyt ratkaisun ongelmaan aamurutiinien kautta.

Muutama vuosi sitten hänen kumppaninsa ehdotti, että hänelle hankittaisiin perinteinen herätyskello, joka laitettaisiin eri huoneeseen kuin makuuhuoneeseen.

Koska kello oli eri huoneessa, Syrjäsen täytyi nousta aamuisin sen soidessa, ja hän sai itsensä liikkeelle.

”Tänäkin päivänä minun herätyskelloni on muutaman metrin päässä lattialla, ja kun se rupeaa pirisemään, minä herään, nousen, menen suihkuun ja teen kaikki tietyt asiat järjestyksessä arkiaamuina.”

”Kun teet 21 kertaa asioita, ne alkavat rutinoitumaan, ja kun teet 30 kertaa, ne tulevat itsestään.”

Työaamuina Syrjänen laittaa puhelimeen herätyksen, joka hälyttää 20 minuuttia ennen kuin hänen täytyy lähteä.

Herätys on Syrjäsen mielestä välillä rasittava, mutta se on auttanut häntä erittäin paljon. Hän ei muista milloin olisi viimeksi myöhästynyt.

Syrjäsellä on adhd-lääkitys päivittäisessä käytössä. Hänen mukaansa lääkitys auttaa todella monessa asiassa, mutta se ei kuitenkaan vie oireita kokonaan pois.

Syrjäsen vinkki ihmisille, joilla ei ole diagnoosia tai joilla prosessi on vielä kesken, on etsiä itselleen asioita, joista tykkää ja nauttii.

”Ei opettele toimimaan tietyissä tilanteissa niin kuin oletetaan toimivan.”

Hänelle diagnoosin saaminen oli helpotus, mutta ymmärryksen löytäminen vei paljon aikaa.

”Olen todella kiinnostunut kaikesta adhd:hen liittyvästä kirjallisuudesta ja muiden kokemuksista, se antaa aivan hirveästi ymmärrystä itselle.”