Tutkan toimittaja Julia Ojala keltaisen seinän edessä
Julia Ojala

Hyvinvointi

Kolumni: Tyypin 1 diabetes valitsee kohteensa kyselemättä lupaa

Julia Ojala

Tyypin 1 diabetes ei ole itse aiheutettu, vaikka se sekoitetaan helposti tyypin 2 diabeteksen kanssa. Vaikka nämä kaksi sairautta kantavat saman tyylistä nimeä, niiden syntyperät ja hoitomuodot eroavat toisistaan, painottaa Tutkan toimittaja Julia Ojala.

Kesäkuussa 2020 päättyi koko kevään jatkunut tasainen alamäki fyysisen hyvinvointini kanssa. Tämä matka päättyi Helsinkiin Uuden lastensairaalan teho-osastolle, kun sain diagnoosin tyypin 1 diabeteksesta. Oli surullista kuulla heti shokeeraavan uutisen jälkeen omilta lähisukulaisilta taivastelua: Eihän Julia ole syönyt paljon karkkia ja kyllähän Julia on koko ikänsä tykännyt liikkua, että kuinka tällainen nyt juuri hänelle tuli. 

Tämä virhekäsitys liittyy vahvasti puutteelliseen tietoon diabeteksen eri ilmenemismuodoista. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekset ovat yleisimmät tämän sairauden muodot, mutta muita muotoja ovat esimerkiksi raskausajan diabetes ja LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults). Suomessa diabetes on yksi kahdeksasta kansantaudista. Terveyskirjaston mukaan tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000 ja tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 500 000 ihmistä. 

Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes on autoimmuunisairaus, joka tarkoittaa sitä, että elimistö itse alkaa tuntemattomasta syystä tuhoamaan omia solujaan. Tyypin 1 diabeteksen tapauksessa nämä tuhottavat solut ovat haimassa sijaitsevia insuliinia tuottavia soluja. Tiede ei ole vieläkään saanut selville perimmäisiä syitä, jotka johtavat tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Insuliini on elimistön hormoni, joka toimii avaimena veren ja solujen välillä, jotta solut saavat käyttöönsä veressä kulkeutuvia sokereita. Sairautta hoidetaan elinikäisellä insuliinihoidolla eikä siitä voi päästä eroon esimerkiksi elämäntapamuutoksella. 

Tyypin 2 diabeteksen eli aikuisiän diabeteksen merkittävimpiä riskitekijöitä ovat ylipaino, epäterveelliset elintavat sekä kohonnut verenpaine. Sen hoitomuotoja ovat parannetut elintavat, liikunnan lisäys ja esimerkiksi tupakoimattomuus. Tyypin 2 diabeetikoille annetaan myös hoitoa tehostavaa lääkitystä, joka räätälöidään yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Vaikka kyseessä on siis saman sairauden eri muodot, ne eivät ole täysin sama asia. On vanhanaikaista ja jopa loukkaavaa taivastella tyypin 1 diabeetikoiden elintapoja ja ihmetellä, miksi sairaus on iskenyt juuri heihin. Tyypin 1 diabetes ei välttämättä kulje edes suvussa, joten sen puhkeamista ei voi ennakoida. Se on elinikäinen seuralainen, josta voi omalla asenteella tehdä joko parhaan kaverin tai pahimman vihollisen. Siitä ei pääse eroon, vaikka haluaisi, mutta se voi auttaa kantajaansa ymmärtämään paremmin kehonsa toimintaa ja pitämään itsestään parasta mahdollista huolta.