Naisella on käsi kasvojen edessä.

Hyvinvointi

Kroonisen migreenin hoito on pitkä ja raskas prosessi

Jonna Paakki

Karoliina Ovaska on jo pitkään kärsinyt kroonistuneesta migreenistä. Erilaisia hoitokeinoja on vuosien varrella kokeiltu paljon.

Diagnoosin migreeniin Karoliina Ovaska, 22, sai jo yhdeksänvuotiaana, mutta iän myötä oireet pahenivat ja alkoivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään.

Kuva: Karoliina Ovaska

”Lukioikäisenä oireet alkoivat olla jo sietämättömiä. Silloin tuli myös kroonisen migreenin diagnoosi, ja asiaan alettiin pureutua enemmän muun muassa pään kuvauksien ja monien lääkekokeilujen kautta” Ovaska kertoo. ”Jopa syöpää epäiltiin jossain kohtaa.”

Ylilääkäri Anna Brückin mukaan migreenin esiintyvyys naisilla on noin 10 — 14% paikkeilla, ja miehillä suurin piirtein puolet siitä. Kroonisesta migreenistä kärsii vähemmistö, noin 8% kaikista migreenipotilaista.

Takana useita tuloksettomia hoitokokeiluja

Erilaisia hoitoja on kokeiltu lukuisia, mutta juuri mikään ei ole tuonut merkittävää helpotusta Ovaskan kipuihin. Viimeisin hoitokeino on ollut botoxin pistäminen kasvojen ja niskan alueelle.

”Tähän on kokeiltu oikeastaan ihan kaikkea, muun muassa monia erilaisia lääkkeitä, kipupiikkejä, kortisonia ja akupunktiota. Monet lääkkeet ovat auttaneet aluksi ihan hyvin, mutta sitten niihin on tullut toleranssi”, Ovaska kertoo.

Kuva: Anna Brück

Ovaskan keho on usein kovilla jatkuvien lääkekokeilujen vuoksi, ja toistuvat lääkärikäynnit ovat käyneet kalliiksi. Pettymyksiä tulee toistensa perään, kun uudet hoitomuodot eivät toimikaan odotetulla tavalla. Siksi myös periksiantamattoman lääkärin löytyminen on ollut tärkeä osa raskasta hoitoprosessia.

“Myös psykologiset tekijät ja oma hoito, kuten stressinhallinta ja riittävä uni, ovat hyvin tärkeitä migreenin hoidossa. Migreenipotilaita tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti, sillä harvemmin pelkän reseptin iskeminen käteen auttaa”, Ylilääkäri Brück huomauttaa.

Tulevaisuuden lääketiede tuo toivoa

Migreenin hoidossa on pitkään menty samoilla hoitomuodoilla. Kroonisen tai muutoin vakavan migreenin hoito perustuu pitkälti estolääkitykseen. Suurin osa lääkkeistä on tablettimuotoisia, kuten esimerkiksi beetasalpaajat, verenpainelääkkeet ja vanhat masennuslääkkeet. Botuliinitoksiini on viimeisen kymmenen vuoden sisällä löytänyt tiensä migreenin hoitoon, ja se on osalla potilaista toiminut melko hyvin.

Kaikkein uusinta hoitomuotoa voisi Brückin mukaan pitää läpimurtona migreenin hoidossa. Kyseessä on noin kaksi vuotta sitten markkinoille tullut estolääkityksen lääkeryhmä. Sen teho perustuu vasta-aineisiin, jotka potilas itse pistää kerran kuukaudessa tai kolmen kuukauden välein.

“Puhutaan siis CGRP-vasta-aineista; lyhenne tulee sanoista Calcitonin gene-related peptide. Tämän CGRP-lääkeryhmän kolmas lääke tuli markkinoille tämän vuoden lokakuussa, ja lähivuosina on tulossa myös neljäs lääke”, Brück kertoo.

Vaikka merkittävää helpotusta Ovaskan kipuihin ei olekaan vielä löytynyt, katsoo hän silti tulevaisuutta toiveikkaasti. Tällä hetkellä botox-hoidot yhdessä biologisen migreenilääkkeen kanssa tuovat eniten apua.

“Toivoa kyllä vielä on. Lääketiede kehittyy koko ajan, ja lääkärit ovat sanoneet, että viimeistään iän myötä migreeni helpottuu monilla. Juuri nyt tilanne on vähän parempi kuin mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten”, Ovaska sanoo.