Matalan kynnyksen urheiluharrastus lisää suosiotaan, ja sen näkee Turun katukuvassa

Ulkona liikkuessa tuntuu, että lenkkeilijöitä tulee vastaan enemmän kuin aikaisemmin. Turun Aurajokirannassa minua vastaan tai ohitseni hölkkää nuoria aikuisia muutaman minuutin välein. 

23-vuotias Tatu Tanskanen valitsee lähes aina juoksulenkin salitreenin sijaan. Kun kysyn, koska hän aloitti juoksemisen, hän nappaa puhelimensa ja suuntaa urheilusovellukseen. 

“Hmm, kahdeksas huhtikuuta 2018.” Silloin juoksuharrastus oli vielä kevyitä lenkkejä, joista osa oli kävelyä. Nauraen hän kertoo, että alkoi juosta tv-sarjan innoittamana, jossa päähenkilö juoksee aamuisin kymmenen kilometriä.  Pari vuotta myöhemmin lenkkeilyintoa lisäsi lähestyvä asepalvelus, jota varten oli hyvä kohottaa yleiskuntoa. 

“Vakavissaan aloin juoksemaan 2023.” Salijäsenyyden kuukausihinta tuntui korkeakouluopiskelijan kukkarolle vähän turhan tiukalta. 

“Tarvii heittää vain lenkkarit jalkaan ja lähteä juoksemaan.” Ja Tanskanenhan lähti. Hän juoksi muutamia kymmenen kilometrin lenkkejä, mutta huomasi, että voimat riittivät helposti pidempäänkin. Juostessaan hän googlasi puolimaratonin pituuden ja täytti tarvittavat 21 kilometriä. 

Monen nuoren ja nuoren aikuisen elämä ja suunnitelmat muuttuivat merkittävästi 2020-luvun alkuvuosina.  Urheilusovellus Strava julkaisi vuoden 2022 lopussa raportin, joka kertoi juoksijoiden määrän tuplaantuneen maailmanlaajuisesti vuoden aikana. Eikä ihme, sillä pandemian aikana kuntosalille tai ryhmäliikuntatunneille ei päässyt. 

Syksyisen puolimaratonin jälkeen maratoni kuulosti Tanskasesta edelleen hyvin kaukaiselta.  

“Oli pieni olo, että maratoni olisi pähee juosta, mutta se kuulosti tosi epärealistiselta. Olin niin poikki siitä puolimaratonista.” Lenkkeilyinto vaihteli seuraavien kuukausien aikana, mutta keväällä 2024 Tanskanen juoksi kotoaan Turun keskustasta Naantaliin ja takaisin. Kilometrejä kertyi kolmisenkymmentä, ja silloin hän tajusi, että maratoni olisikin realistinen tavoite. 

“Tykkään selkeistä tavoitteista urheilussa. Aluksi se oli kymmenen kilsaa tunnissa. Oon työntänyt mun rajoja.” Ensimmäisen maratoninsa hän juoksi elokuussa.  

Viimeisimmistä Stravan 2024 analytiikoista paljastui yhdeksän prosentin kasvu maratoneissa ja sitä pidemmissä juoksumatkoissa. Ehkäpä maratoni on konkreettinen tavoite johon pyrkiä, kun työmarkkinat ja maailma ovat epävakaita.

Tanskanen huomasi viime vuoden aikana sosiaalisessa mediassa enemmän lenkkeilysisältöä kuin ennen. Hän pohti onko kyse vain algoritmistä, mutta kesällä somesta vastaan tuli jopa kolme uutta turkulaista juoksuklubia.

Juokseminen on hauskempaa muiden kanssa

Aurinko nousee Turun Tuomiokirkon takaa. Puhelimen sääsovellus näyttää kahta astetta pakkasta. Viisi nuorta aikuista juoksevat mukulakiviaukion poikki ja pysähtyvät portaiden eteen. Yksi heistä istahtaa kylmille kiville ja kaikki haukkovat hieman happea.  

Joukon kärjessä juossut yksi FunClub Turku -juoksuklubin perustajajäsenistä, Jaakko Heinonen, kertoo harkitsevansa jatkaa toisen kierroksen Turun linnalle ja takaisin. Pian toinenkin perustaja Alpi Lahti saapuu paikalle mukanaan kassillinen energiajuomia, joita hän tarjoaa kaikille juoksijoille.   

Aamulenkeillä tarjotaan energiajuomaa ja kerran kuussa lenkin päätteeksi saa vitamiinivettä, jota saatetaan jäädä porukalla hörppimään jopa tunneiksi. Juoksuklubien suosio on mahdollistanut yhteistyöt kansainvälistenkin firmojen kanssa. 

Viime kesänä Lahti sai idean omasta juoksuklubista. “Olin nähnyt somessa juoksuklubeja, ja muiden kanssa juokseminen on tosi paljon kivempaa, joten ajattelin, että pistetään klubi pystyyn ja katsotaan tuleeko joku juoksemaan mun kanssa. Ja tulihan sitten aika paljonkin.”  

Korkeakouluopiskelijat Lahti ja Heinonen perustivat FunClubin kolmestaan ystävänsä Mirjami Kochin kanssa. Lenkeille lähdetään maanantai-iltapäivinä ja torstaiaamuina. Mukaan ei tarvitse ilmoittautua, lenkit ovat ilmaisia ja juoksijoiden määrä vaihtelee päivästä riippuen.   

“Tällä viikolla oli viisi, pari viikkoa sitten oli kaksikymmentä”, Heinonen kertoo. Parhaimmillaan aamulla kello 6.30 Tuomiokirkolta on lähtenyt jopa kolmisenkymmentä juoksijaa. Maanantain iltalenkeillä ihmisiä on helposti viisikymmentä, joskus jopa kahdeksankymmentä. 

“Magee nähdä, että ollaan saatu paljon jengiä liikkeelle”, Lahti toteaa. Menestys ei ole ihme. Stravan 2024 analytiikoista paljastuu hurja 57 prosentin kasvu juoksuklubeihin osallistumisessa.  

Lahti itse aloitti juoksemisen, sillä hän halusi asettaa itselleen tavoitteen. Juokseminen tuntui hyvältä, joten tavoitteeksi valikoitui maratoni, johon hän alkoi harjoittelemaan. “Sitten samalla aloin pitämään juoksemisesta. Sen piti alun perin vaan olla sellainen “one-off”-juttu, josta mennään eteenpäin seuraavaan lajiin.”

Juoksuklubissa käy paljon ihmisiä, jotka harjoittelevat tavoitteellisesti maratoniin. Jopa kerran kuussa joku klubilainen saattaa juosta lenkin yhteydessä maratonin “ihan vaan huvin vuoksi”. Kävijöitä on kuitenkin monelta tasolta. On juoksijoita, jotka tulevat klubiin ensimmäisille lenkeilleen ja toisia, jotka juoksevat vain satunnaisesti.  

Heinonen kertoo klubin positiivisesta vastaanotosta: “Luulen, että porukka arvostaa sitä, ettei tarvitse miettiä – ei reittiä eikä tahtia. Voi vain juosta ja jutella kavereiden kanssa.” Klubilaisilta on tullut kiitosta ja ideoita.  

Esimerkkinä Lahti mainitsee, miten kevään aikana innostunut klubilainen oli ehdottanut pidempää lenkkiä, jota hän voisi alkaa vetämään. Eilen oli juostu ensimmäinen näistä lenkeistä.  

“Mulla oli tavoitteena luoda tästä yhteisö, jossa kaikki on messissä”, Lahti toteaa.

Heinonen ja Lahti pohtivat, mikä saa FunClubilaiset juoksemaan. Ensimmäisenä mainitaan itsestään huolehtiminen, mutta sen jälkeen sosiaalinen puoli. 

“On porukkaa ja aina joku, jolle jutella. Jos ei muita, niin minä, Alpi ja Mirjami. Juokseminen on hauskaa ja terveys on tärkeää”, Heinonen kertoo. Lahti yhtyy tähän ja lisää vielä: “On rytmi ja hyvä tapa saada viikko käyntiin tulemalla maanantaina tänne.” 

Myös Tatu Tanskanen pitää juoksuklubeista ja on osallistunut FunClubin aamulenkillekin. 

“Pääsee tapaamaan uusia ihmisiä ja juoksemaan”, hän toteaa. Muilta klubilaisilta saa neuvoa ja kokemuksia esimerkiksi loukkantumisesta paranemiseen. 

Tanskanen suosittelee kaikkia kokeilemaan lenkkeilyä, vaikkei olisi pitänyt siitä vaikkapa koululiikunnassa. Hänen mukaansa juokseminen ei ole välttämättä hauskinta ensimmäisellä tai edes viidennellä kerralla, mutta lähteminen on joka kerta helpompaa.

“Ja matkalla ei ole väliä. Tärkeintä on, että lähti ulos ovesta”.