Pimeys laukaisee dominoefektin kehossa, oireisiin vaikuttaa myös perimä

Kaamosväsymys on vuodenaikaan liittyvä, kaamosmasennusta lievempi olotila, joka ilmenee erityisesti syksyn ja talven pimeinä kuukausina. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että kaamosväsymys tuo mukanaan uneliaisuutta, lisääntynyttä ruokahalua ja väsymystä.

Partosen mukaan suurimpana syynä väsymykseen on valon väheneminen, joka häiritsee elimistön melatoniinin ja serotoniinin tasapainoa. Tämä aiheuttaa väsymystä ja ruokahalun kasvua erityisesti iltaisin. 

”Näihin muutoksiin vaikuttaa osaltaan myös perimä, ja joillain ihmisillä kaamosväsymysoireet ovat siksi voimakkaampia ja pitkäkestoisempia”, Partonen kertoo.

Geneettinen alttius vaikuttaa oireisiin

Kaamosväsymyksen ilmeneminen ja sen voimakkuus vaihtelevat siis yksilöllisesti. Osalle ihmisistä riittää pieni valon lisääminen esimerkiksi kirkasvalolampulla tai sarastusvalolla, kun taas toisille kaamosväsymys voi tuntua haastavalta kaikista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta.

”Kaamosväsymyksen taustalla on osin geneettinen alttius. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan herkempiä valon vähentymiselle, ja heillä oireet ilmenevät voimakkaammin, Partonen kertoo.

Dominoefekti hyvinvoinnissa

Kaamosväsymystä voi hyvin kuvata dominoefektinä, jossa yksi tekijä laukaisee joukon muita oireita. Yksi keskeisistä kaamosväsymyksen aiheuttajista on valon vähentymisestä johtuva heikentynyt unenlaatu.

Heikentynyt unenlaatu käynnistää ketjureaktion, kun uni jää vähemmälle tai sen laatu heikkenee, väsymys kasvaa ja päivien vireystila laskee. Tämä puolestaan vaikuttaa ruokahaluun. Väsymys lisää monilla tarvetta syödä enemmän erityisesti hiilihydraattipitoisia ruokia, jotka tuovat nopeasti energiaa, mutta voivat samalla johtaa painonnousuun. Näin yksinkertaisesta unenpuutteesta syntyy oireiden ketju, joka voi talven edetessä heikentää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. THL:n mukaan kirkasvalohoito on tehokkain tapa lievittää kaamosoireita.