Ruututyöläinen hakee kasvoilleen hehkua vanhojen konstien avulla

Kasvojoogaohjaaja Päivi Salmisen mukaan mahdollisesti ensimmäiset kasvoharjoitukset Suomessa nähtiin Suomen Kuvalehdessä 1940-luvulla. Kasvoharjoitteet ovat kuuluneet kuitenkin joogaan aina. Näistä klassisimpana hän mainitsee tunnetun leijona-asennon eli simhasanan.

”Kasvoharjoituksia on tehty jo tuhansia vuosia ja kuulemma itse Kleopatrakin niitä harrasti. Kuitenkin kasvojoogasta juuri kasvojooga-nimellä on alettu puhua tietääkseni 1950-luvulla”, hän toteaa.

Salmisen mukaan kasvojoogaan kuuluu erilaisia kasvojen lihasten harjoitteita ja rentoutuksia. Kasvojoogan ohjaamisen hän aloitti vuonna 2017. Nykyisin Salminen kouluttaa myös uusia kasvojoogaohjaajia. 

”Meillä on kasvoissamme ylityöskenteleviä lihaksia, kuten esimerkiksi otsalihas, kulmakarvalihas ja suupielen alasvetäjälihas. On myös vuosien mittaan heikkeneviä lihaksia, kuten silmän kehälihas, iso poskipäälihas ja ylähuulen kohottajalihas. Kasvojoogan keinoin pyritään rentouttamaan toisia ja aktivoimaan sekä vahvistamaan toisia lihaksia.”

Salminen mainitsee, että monilla puremalihakset ovat hyvin kireitä. Niiden rentouttaminen vähentää muun muassa öistä hampaiden narskuttelua ja yhteen puremista. Salminen toteaa, että kasvojoogaan kuuluu myös olennaisesti nenähengityksen vahvistaminen.

Positiivisten kasvojen voima

Salmisen mielestä kasvojoogan olennaisin asia ei kuitenkaan ole yksittäisten ryppyjen vähentäminen vaan ilmeen muokkaaminen positiiviseksi.

”Positiivinen ilme levittää hyvää mieltä myös ympäristöön. Ilme muuttuu positiivisemmaksi, kun otsa ei ole enää rypyssä, silmät ovat kunnolla avoinna, poskipäät kohoavat ja suupielet kääntyvät ylöspäin. Tämä on mahdollista saavuttaa säännöllisellä kasvojoogaharjoittelulla”, hän sanoo.

Salminen itse päätyi kasvojoogan pariin jo pienenä vaikkei hän sitä tuolloin tiennytkään. Puheterapiassa 5-vuotias lapsi oppi R-kirjaimen kieliharjoitteiden avulla. Samanlaisiin tekniikoihin hän törmäsi myöhemmin uudestaan kasvojoogassa.

”Tein ensimmäisiä kasvojoogan harjoitteita jo pikkulapsena 80-luvulla. Meillä kotona olleesta hyvinvointikirjasta löytyi joitain jooga- ja kasvojoogaharjoitteita, jotka olivat lapsen mielestä tosi hauskoja.”

Ohjaaja kertoo aloittaneensa mallintyöt teini-iässä. Tällöin hän opetteli kokonaan uudenlaisen hymyn ja tietynlaisen kasvojen perusryhdin.

”Silloin ymmärsin, että kasvojen lihakset ovat tahdonalaisia lihaksia, joita voi harjoittaa siinä missä kehon muitakin luustolihaksia. Täytän tänä vuonna 40, ja toki kasvojooga on minulle myös keino pitää omaa ilmettäni positiivisena ja nuorekkaana.”

Omat sormet riittävät

”Kasvojoogan hienouksia on se, että se ei periaatteessa vaadi muita apuvälineitä kuin omat, puhtaat sormet. Paljon harjoitteita pystyy tekemään ilman käsiäkin. Itse käytän silloin tällöin gua sha -lastaa, jolla saan runsaasta opettamisesta kipeytyneitä lihaksia tehokkaasti hierottua. Hieroessa käytän kotimaisia kasvoöljyjä”, Salminen paljastaa.

Salminen kertoo myös Suomessa kehitetystä kasvojoogalaitteesta, Lipperistä. Hän sanoo sen olevan mainio apuväline sellaisille, joilla on kiinnostusta kehittää kasvojensa näkyvimpiä lihaksia voimakkaasti, mutta joilla on vähän aikaa. Hänen mukaansa Lipperin avulla isot poskipäälihakset saa nopeasti vahvistumaan, kunhan harjoittelee oikean tekniikan.

Salminen pitää kasvojoogatunteja netissä, sillä kasvojooga on tehokasta myös etänä. Hän kertoo, että kotona on helppoa kipaista pesemään kädet ja napata kasvovoide hierontaa varten. Hän tuumii, että monelle on varmasti helpompaa olla meikittömänä kotona kuin kaupungilla.

”Kotona peili on usein lähellä, ja myös oma web-kameran kuva toimii loistavana apuvälineenä harjoitteita tehdessä. Etänä näkee opettajan ohjeistuksen ja esimerkin lähempää, kuin liikuntasalissa olisi mahdollista. Ja tietysti etänä on helppo palvella ihmisiä ympäri Suomea ­– tai miksei maailmaa!”

Hauskaa ilmeilyä

Kasvojoogatunnit vaihtelevat eri ohjaajien välillä. Salmisen mukaan toiset painottavat enemmän hyvinvointia ja rentoutumista, toiset taas keskittyvät ulkonäköön ja sen muokkaamiseen. Hän itse pyrkii palvelemaan asiakaskuntaansa mahdollisimman laajasti.

”Suurin osa asiakkaista löytää kasvojoogan pariin ulkonäkösyistä, mutta myös leukojen ja jomottavan otsan rentouttaminen on monelle tärkeää. Nenähengityksen paraneminen ja jopa kuorsaamisesta eroon pääseminen on monelle yllättävä bonus”, hän toteaa.

Salmisen kasvojoogatunneilla kasvoja lämmitellään ensin, ja sitten harjoitellaan kaikkia ilmeiden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia kasvojen lihaksia.

”Kasvojooga on aika hauskaa ilmeilyä. Vaikka osa liikkeistä on haastavia, jokainen oppii varmasti jo ensimmäisestä tunnista alkaen uutta. Päätän kasvojoogaharjoitukseni usein rentouttavaan hierontaan.”

Gua sha ei aina jätä jälkiä

Koulutettu hieroja, urheiluhieroja sekä kiinalaisen lääketieteen kolmannen vuoden opiskelija Jenni Leppänen tarjoaa Turussa sijaitsevassa RentoRepo-yrityksessä gua shaa. Gua sha on tekniikka, jolla pehmytkudosta manipuloimalla edistetään kudoksen verenkiertoa.

”Gua shaa ei mainita vanhoissa kiinalaisissa klassikkoteksteissä, kuten esimerkiksi akupunktio mainitaan. Se on kuitenkin ollut tuhansia vuosia Kiinassa kansanperinteen tuntema hoitomuoto, jota edelleen käytetään esimerkiksi flunssan ja lihaskipujen hoidossa”, hän kertoo.

Tekniikkaa on luultavasti käytetty alun perin koleran hoidossa. Taudin aiheuttamaa kehon sinertymistä tai raajojen kylmyyttä on lämmitetty hankaamalla. Leppänen huomauttaa, että samankaltaista tekniikkaa on käytetty kivunlievitykseen myös antiikin Kreikassa.

”Tiedot gua shan alkuajoista puuttuvat ehkä siksi, että sitä tekivät aluksi niin sanotut tavalliset kansalaiset, jotka eivät kirjoittaneet kirjoja. Kiinalaiset lääkärit alkoivat käyttää gua shaa ja kirjoittaa siitä vasta Ming-dynastian aikana 1300-luvulla”, hän kertoo.

Leppänen kertoo, että sana ”gua” tarkoittaa raappaamista ja kaapimista ja ”sha” näppyläistä sairautta tai koleraa. Hoidoissa shalla tarkoitetaan kuitenkin ihossa näkyviä jälkiä, jotka kertovat, mikä ongelma kehossa on.

”Jälkien puuttuminen ei tarkoita sitä, että hoito ei olisi tehokas. Aina ei vain tule jälkiä”, hän huomauttaa.

Leppänen kertoo, että lähes koko keho voidaan guashata päästä varpaisiin. Tiettyjen kampojen muodot sekä pyöreät kulmat sopivat erityisen hyvin akupisteiden stimulointiin. Näin tehdään myös akupunktioneuloituksissa tai kuppauksessa.

Mainospuheissa gua sha tepsii monenlaiseen vaivaan. Leppänen muistuttaa, että on kuitenkin erotettava toisistaan perinteinen kiinalaisen lääketieteen gua sha, jota tehdään koko keholle, ja kasvojen kosmeettinen gua sha. Kyse on siis kahdesta eri hoidosta.

”Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että gua shan tarkoitus on edistää paikallisten kipualueiden verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä kiinalaisesta lääketieteestä tunnetun elämänvoiman, Qi, tai hapen, virtausta kehossamme”, hän summaa.

Hoitomuoto voi auttaa esimerkiksi migreeniin, akneen, selkäkipuihin ja flunssaan. Gua sha on avuksi myös kasvojen ja jalkojen nesteaineenvaihdunnan häiriöissä, lisäten myös lymfanestekiertoa. Ammattilaisten gua sha -hoidot ovat kestoltaan puolesta tunnista yli tuntiin, riippumatta siitä, käsitelläänkö kasvoja vai koko kehoa.

”Guashauksessa ei menetä mitään, vaan päinvastoin! Parhaimmassa tapauksessa saa välitöntä apua”, Leppänen kannustaa.

Kivien parantava taika

Jenni Leppänen kertoo käyttävänsä itse eniten erilaisista kivimateriaaleista tehtyjä gua sha -kampoja.

”Jokaisella kivellä on oma tarinansa kiviterapiassa ja kiinalaisessa lääketieteessä. Esimerkiksi jade on voimakkaasti parantava kivi ja ametisti taas rauhoittaa sekä poistaa stressiä. Kivet ovat lisäksi myös kauniita pitää esillä”, hän sanoo.

Leppänen suosittelee hankkimaan kotikäyttöön yhdestä kolmeen kappaletta gua sha -kampoja, joita ammattilaisetkin käyttävät. Hänen mukaansa niiden muodot soveltuvat hyvin eri alueiden käsittelyihin.

”Jos kampoja ei kuitenkaan ole, voi gua shan aloittaa vaikka erilaisilla lusikoilla tai hillopurkkien kansilla. Itse hoidan välillä pohkeitani kotona pyöreäreunaisilla kahvilautasilla”, hän toteaa.

Kampojen koon ja muodon hän valitsee käsiteltävän alueen mukaan. Isoimpia bian-kiviään hän lämmittää joskus kädenlämpöisiksi lämpökattilassa ennen hoitoa.

”Tällä hetkellä suosikkini on meripihkasta tehty, kalanmuotoinen kampa! Se on kevyt ja saan siitä hyvän otteen.”

Etätyöskentely innostaa kokeilemaan

Leppänen uskoo, että etätyöskennellessä ihonhoitoon kiinnitetään enemmän huomiota, sillä sitä on kätevää kokeilla kotona.

”Kasvoihin kiinnitetään huomiota peiliin katsoessa, ja tulkitsemme myös muita ihmisiä paljon heidän kasvojensa piirteistä, ilmeistä ja olemuksesta. Hyvinvointi on kokonaisvaltaista ja iho on elimistömme suurin elin, joten siitä kannattaakin pitää huolta”, hän huomauttaa.

Hänen mukaansa myös pakkaskelit ja ulkoilu houkuttelevat ihmisiä huolehtimaan ihostaan.

”Sään vaihtelu houkuttelee ainakin itseäni huolehtimaan ihosta ja kokeilemaan ihonhoitoa eri tavoin, hauskasti ja hyödyllisesti! Lisäksi erilaiset ihonhoitovinkit ammattilaisilta ovat helposti kaikkien kokeiltavissa, myös kotona.”

Päivi Salmisen mielestä luonnonmukaisuus ja luonnollisuus ovat globaaleja megatrendejä, joihin molemmat tekniikat toimivat. Gua sha ja kasvojooga vastaavat toiveeseen hyvinvoinnin ja ulkonäön huolehtimisesta luonnonmukaisin keinoin.

Salminen ja Leppänen ovat samaa mieltä siitä, että etätyöskentelyllä on ollut näppinsä pelissä molempien tekniikoiden trendauksessa sosiaalisessa mediassa.

”Moni meistä on viimeisen vuoden aikana tuijotellut ruutua ja ehkä omaa web-kameran kuvaansakin aivan liikaa. Kotona ollessa monen ei tule samalla lailla meikattua ja laittauduttua, mutta omasta ulkonäöstä halutaan kuitenkin pitää huolta”, Salminen pohtii.

Lähteinä tekstissä on käytetty:
paivisalminen.fi: Kasvojooga on edullisinta kasvojenhoitoa (2020)
(Viitattu: 16.3.2021)
Katja Kokko -blogi: Inken purkkinurkka: testissä gua sha (2018)
(Viitattu: 16.3.2021)
Me Naiset Kauneus: Ikiajat ihonhoitoa (2019) (Viitattu: 16.3.2021)
RentoRepo: Gua sha 刮痧 (2020) (Viitattu: 16.3.2021)