Tapaturmassa toimimiseen ja ensiapuun liittyy epäonnistumisen pelkoa

Tapaturman sattuessa oikeanlainen toiminta voi pelastaa henkiä ja ennaltaehkäistä pitkittyneitä vammoja. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensiavun kenttäjohtajan Antti Niittylahden mukaan suomalaiset ovat turhan arkoja toimimaan hätätilanteissa. 

“Pääsääntöisesti ihmiset yrittävät toimia vastuullisesti, mutta osalle tulee kuitenkin arkuus sen suhteen, että mitä saa ja voi tehdä”, Niittylahti kertoo. 

“Ihmiset kykenisivät ja pystyisivät auttamaan, jos rohkenisivat sen tehdä.”

Turun ensiapukoulutus Oy:n toimitusjohtaja, ensiapukouluttaja Kalle Talvinen tunnistaa suomalaisissa myös suorituspaineita:

“Suomalaiset ovat perusluonteeltaan sellaisia, että he pelkäävät epäonnistumista. Se epäonnistuminen on se, minkä takia ihmiset eivät uskalla mennä onnettomuustilanteeseen.”

Auttaja toimii lähtökohtaisesti kiitettävästi

Arastelua ja epäonnistumisen pelkoa tunnetaan syyttä suotta. Yli kolmekymmentä vuotta ensihoidon parissa työskennellyt Niittylahti kertoo, ettei uransa aikana muista yhtään tilannetta, jossa siviiliauttajan toiminta olisi aiheuttanut varsinaista haittaa uhrille. 

“Jos joku yrittää auttaa toista niin lähtökohtaisesti vain kiitosta annetaan”, Niittylahti sanoo. 

Talvinen yhtyy myös yrittämisen merkitykseen: 

“Varsinkin jos mennään kauemmas maaseudulle, pohjoiseen ja Lappiin, avun saanti voi kestää tuntikausia. Silloin jokainen käsi ja jokainen annettu apu, sekunti ja minuutti ovat tärkeitä.”

Sivullisista toisinaan enemmän haittaa kuin hyötyä

Kaikki tapaturmapaikalle sattuvat henkilöt eivät välttämättä ole avuksi, ja esimerkiksi viikonloppuöissä päihtyneet sivulliset voivat aiheuttaa hankaluuksia. 

“Kun alkoholi on mukana, se vähentää estoja. Silloin tulee enemmän auttamishaluisia ja kommenttihaluisia, kuin on tarpeen. Jotkut tulevat kännipäissään turhan lähelle mainostamaan osaamistaan”, Niittylahti kertoo. 

Toisaalta sivullisten toimintaa työtapaturman sattuessa ei voi verrata ravintolan rappusissa kompurointiin, sillä ihmiset käyttäytyvät näissä tilanteissa eri tavalla.

Kaikista häiritsevimpiä tilanteita ovat Niittylahden mukaan liikenneonnettomuudet, joissa sivulliset keskittyvät tapaturman ihmettelyyn oman ajamisen sijasta. Liikkuvista autoista saatetaan jopa alkaa kuvaamaan ja videoimaan tapaturmaa. 

Niittylahti toivoisikin, että ohikulkijat kunnioittaisivat ensihoitajien työtä:

“Jos tietää, ettei kykene auttamaan eikä ole osaa tai arpaa tilanteeseen, niin silloin voisi jatkaa sitä omaa matkaa varsinkin, jos tilanteessa on jo auttajat paikalla.”

Auttamisen halu on korkea

Sekä Niittylahti että Talvinen kokevat suomalaisten kuitenkin olevan lähtökohtaisesti auttamishaluisia. Kun tilannetta ohjaa ammattilainen, sivulliset tarttuvat toimeen.

“Kun suomalaista pyytää tai käskee, hän on ahkera ja reipas. Kun ei itse tarvitse ottaa vastuuta eikä pelätä, että sattuu jotain virheitä tai lisävahinkoa, niin lähestulkoon kaikki auttavat”, Talvinen toteaa.