Tutka tutkii: Onko hyvinvointia eettistä kaupallistaa?

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

Hyvinvointivalmennusten myyminen ulkonäköön painottuvilla kuvilla saattaa luoda etenkin nuorille ulkonäköpaineita ja muodostaa vääristynyttä kehonkuvaa.

Etähyvinvointivalmennusten myyminen ulkonäköön painottuvilla ennen-jälkeen-kuvilla saatetaan luoda etenkin nuorille ulkonäköpaineita ja muodostaa vääristynyttä kehonkuvaa. Asennoilla ja vaatteilla ja valotuksilla saadaan dramaattisen näköistä muutosta. Kuvituskuva: Essi Frisk

Kuka tahansa voi toimia hyvinvointivalmentajana

Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön professori Katja Joronen muistuttaa, että hyvinvointivalmennuksiin liittyy eettisiä kysymyksiä.

Sosiaalisessa mediassa on etähyvinvointivalmennuksia, jotka ovat eettisesti kestäviä ja näyttöön perustuvia, mutta myös epäeettisiä ja voittoa tavoittelevia valmennuksia. Tämä on mahdollista, koska kuka tahansa voi toimia niin sanottuna valmentajana.

Jorosen mukaan valmennuksissa on hyvää helppo saatavuus ja matala kynnys aloittaa. Valmennukset tarjoavat käteviä välineitä hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvä valmentaja voi ohjata kuluttajan tarvittaessa myös ammattiavun piiriin.

”Etävalmennuksissa on riskinsä. Ongelmatilanteissa kuten loukkaantumisen sattuessa, vastuukysymykset ovat usein pulmallisia. Onkin aina tärkeä ottaa selvää, onko valmennuksen tarjoajalla vakuutusta.”

Jorosen mukaan on tärkeää, että valmennus tukee yksilön aktiivisuutta ja toimijuutta. Valmennuksen ei tule luvata liikoja. Ei ole realistista luvata kuluttajalle, että valmennuksen avulla pudottaa 15 kiloa kuukaudessa.

”Valmennusta valitessa olisi hyvä kiinnittää huomiota valmentajan riittävään kokemukseen ja koulutustaustaan sekä siihen, perustuuko valmennus tutkimusnäyttöön.”

Joronen kokee tarjonnan lisääntyneen, osittain valmennusten taloudellisen kannattavuuden vuoksi. Tämän takia kuluttajan kannattaa olla tarkka valmennusta valitessa. Lisäksi on tärkeä tietää, että jos katsot sosiaalisessa mediassa tiettyjä etävalmennuksia, algoritmi alkaa tarjota sinulle samankaltaista sisältöä yhä enemmän.

Kuluttajavirasto valvoo

Valmennusten ollessa valmiita paketteja niissä ei huomioida kuluttajan yksilöllisiä tarpeita. Ostopäätöstä tehtäessä ei ole takuita valmennuksen sisällöstä ja toimivuudesta. Kuluttaja ei voi olla varma, saako hän vastinetta rahalle.

Kuluttajavirasto on saanut yhteydenottoja etähyvinvointivalmennuksiin liittyen.

”Yhteydenotoissa on korostunut kuluttajan kokemus siitä, etteivät palvelut ole vastanneet sitä, mitä heille on luvattu, erityisesti valmennuksen määrän ja sisällön osalta”, asiantuntija Venla Happonen kommentoi.

Kuluttajavirasto ei voi kommentoida suoraan eettisiä kysymyksiä harhaanjohtavaan markkinointiin liittyen. Kuluttaja-asiamies valvoo kuluttajasuojalainsäädännön noudattamista, ja laissa kielletään hyvän tavan vastainen markkinointi. Kuluttajasuojalain asettamat vaatimukset tulee huomioida markkinoinnissa. Lisäksi lapsiin ja nuoriin kohdistetussa markkinoinnissa tulee olla erityisen varovainen.

Hyvinvointivalmennusta valitessa kannattaa siis perehtyä valmentajan taustoihin ja tarkoitusperiin. Hyvillä tarkoitusperillä ja oikealla tiedolla varustettu hyvinvointivalmennus voi olla hyvinkin eettinen ja aidosti ihmisen hyvinvointia tukeva.