Korkeakoulupaikatta jääminen mahdollisti unelmoinnin

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan vuonna 2023 korkeakoulupaikkaa tavoitteli lähes 291 000 suomalaista. Heistä kuitenkin vain noin 40 prosenttia sai hakemansa opiskelupaikan. Kesällä Turkuun muuttanut Jasmin Gyldén, 20, oli yksi heistä, jolle koulupaikkaa ei yhteishausta siunaantunut. 

“Kyllä se aluksi hävetti. Tiesin, että monet odottivat minun pääsevän kouluun ja että pian joutuisin selittelemään sitä, miksi niin ei kuitenkaan käynyt”, Gyldén myöntää.

Nuorille on tarjolla tukea

Häpeän, hämmennyksen ja epätoivon tunteet ovat tyypillisiä tilanteissa, joissa nuori jää ilman tavoittelemaansa koulupaikkaa. Turussa koulupaikatta jääneitä nuoria tukee muun muassa nuorten monialainen palvelupiste Ohjaamo. Ohjaamolta kerrotaan, että he kohtaavat vuosittain useita nuoria, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa ja kokevat jääneensä tyhjän päälle. 

Ohjaamon tarjoama tuki on yksilöllistä. Yleensä nuori kuitenkin kohdataan kasvokkain ja keskustelun kautta hänelle yritetään löytää sopiva suunnitelma tulevalle.

“Usein kuulee sanottavan, että “kaikki muut”. Totuus kuitenkin on, että myös moni muu jää ilman opiskelupaikkaa, eikä se ole maailmanloppu”, Ohjaamolta todetaan. 

Pysähtynyt polku, avautunut maailma

“Kun monet ystäväni syksyn alkaessa aloittivat omat korkeakouluopintonsa, koin 

vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta. Siinä missä muut kertoivat kokemuksistaan opiskelijatapahtumissa ja koulussa, itse kykenin toimimaan vain kuuntelijan roolissa”, Gyldén kertoo. 

Gyldén jatkaa kuitenkin toteamalla, että sivusta muiden opiskelijaelämää seuraamalla hän oivalsi, ettei opiskelupaikka, jota hän itse oli tavoitellut, enää vastaakaan hänen tulevaisuuden haaveitaan. 

“Tajusin, että olen lähes koko elämäni sivuuttanut omia intohimojani. Olen aina ollut kiinnostunut kauneudesta, mutta jostain syystä en ole uskonut voivani opiskella sen parissa. Nyt kuitenkin haaveilen estenomin tutkinnosta, ja ensimmäistä kertaa tunnen vahvaa paloa opiskelua kohtaan”, Gyldén jatkaa. 

“Välivuosi on parasta, mitä minulle olisi voinut tapahtua. Helposti sitä harhautuu ajattelemaan, että kouluun on pakko päästä.  Tauko opiskelusta kuitenkin mahdollistaa hetken pohtia sitä, mitä todella haluaa. Välivuosi on täydellinen hetki keskittyä omaan hyvinvointiin ja unelmointiin”, Gyldén toteaa.