Fanittaminen tuo sisältöä elämään – "Työviikko tuntuu kevyemmältä, kun on keikkareissu tiedossa"

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Orion Pirhonen, 21, fanittaa tällä hetkellä erityisesti Kuumaa-bändiä. Hänelle fanittamisen tärkein asia on sen luoma yhteisö. Faniyhteisöt antavat jäsenilleen muun muassa yhteenkuuluvuuden tunnetta, vertaistukea ja mahdollisuuden itseilmaisuun.

”Minun reittini tähän nykyiseen faniyhteisöön on vähän mutkikas. Alun perin yritin saada sen aikaisia ystäviäni innostumaan bändistä ja lähtemään kanssani keikoille, mutta he eivät oikein innostuneet siitä”, Pirhonen kertoo.

Pirhonen kertoo käyneensä aluksi yksin keikoilla ja samalla pyrkineensä olemaan aktiivinen bändin fanien somepiireissä. Tätä kautta hän sai kerran viestin, jossa yhteisön jäsen pyysi Pirhosen mukaan keikalle hänen ja ystäviensä kanssa.

”Niistä ensimmäisistä viestittelyistä asti minulla on aina ollut joku kaveri, jonka kanssa käydä keikoilla, ja paljon tyyppejä, joiden kanssa innostua uudesta musiikista”, Pirhonen sanoo.

Pirhonen kokee, että ystävien löytäminen yhteisöstä riippuu paljon siitä, millainen ihminen itse on ja millaisen ihmisen kanssa yrittää ystävystyä. Pirhonen on itse neuroepätyypillinen ihminen ja kuvailee ystävien saamisen olevan hänelle lähtökohtaisesti todella vaikeaa.

”Yllätyn välillä itsekin siitä, miten olen onnistunut saamaan niin paljon ihania ystäviä tämän faniyhteisön kautta”, Pirhonen sanoo.

Faniystävien kanssa trampoliinipuistossa

Kuumaa-bändin faniyhteisön kautta Pirhonen on saanut ympärilleen paljon uusia ystäviä. He tapaavat toisiaan kiertueiden aikaan keikkojen merkeissä. He pyrkivät kuitenkin järjestämään tapaamisia mahdollisimman usein myös kiertueiden ulkopuolella.

”Esimerkiksi viime syksynä, jolloin ei ollut keikkoja, nähtiin kuitenkin useamman kerran kuukaudessa ja tehtiin milloin mitäkin: hengattiin jonkun luona, käytiin syömässä yhdessä, pelailtiin lautapelejä. Kesällä käytiin trampoliinipuistossa hyppimässä”, Pirhonen kertoo.

Pirhonen kertoo, että fanittamisen hyvä puoli on myös se, että saa elämälle sisältöä työn tai koulun ulkopuolelle. Yhteisö tuo mukanaan paljon hyvää, ja Pirhosen mukaan yhteenkuuluvuuden tunne, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeimpiä asioita.

”Puuduttava työviikko tuntuu paljon helpommalta, kun tietää, että viikonloppuna lähdetään kavereiden kanssa yhdessä keikkareissulle”, Pirhonen toteaa.

Suosion kasvu ei vaikuttanut yhteisöön

Pirhonen aloitti Kuumaan kuuntelemisen vuonna 2023, jolloin bändin suosio Suomessa kasvoi sen osallistuttua Uuden musiikin kilpailuun eli UMK:hon.

”Vaikka bändin suosio niin sanotusti räjähti, silti tuntui, ettei se yhteisö muuttunut ainakaan kovin ryminällä. Nykyään kyllä huomaa, miten paljon yhteisö on kasvanut, koska keikoilla ja sosiaalisessa mediassa näkyy paljon uusia tyyppejä”, Pirhonen kertoo.

Pirhosen mukaan Kuumaa-yhteisön fanit ovat pääasiassa erittäin ystävällisiä ja yhteisön negatiivinen puoli näkyy lähinnä sosiaalisessa mediassa. Pirhonen on huomannut, että jotkut Kuumaa-fanit saattavat olla kateellisia toisille, ja se purkautuu useimmiten ikävänä kommentointina sosiaalisessa mediassa.

”En kuitenkaan jaksa uskoa, että ikävästi käyttäytyviä ihmisiä olisi yhteisössä kovin paljoa tai että he olisivat aikuisia”, Pirhonen toteaa.

Uusia faneja Pirhonen kannustaa käymään keikoilla, vaikka menisivätkin sinne yksin. Hän myös kehottaa, että kannattaa laittaa rohkeasti viestiä muille bändin kuuntelijoille. Tätä kautta voi löytää ihmisiä, joiden kanssa käydä keikoilla ja lopulta ystävystyä.

”Faniyhteisö tuo sellaista osallisuuden ja kuuluvuuden tunnetta. Keikoilla tuntuu siltä, että olen juuri siellä, missä minun kuuluukin olla.”

Juttusarjan ensimmäinen osa: ”Fanituksen aikajana käsite vakiintui jo 1800-luvulla – Myöhemmin internet muutti kaiken”

Juttusarjan toinen osa: ”Monet fanit matkustavat suosikkiartistiensa perässä ulkomaille – ”Yritän päästä mahdollisimman halvalla”

Tämä on juttusarjan viimeinen osa.