Kulttuuri
Hiphop-artistille tekoäly on toimiva apuväline, mutta yhä useampi musiikintekijä suhtautuu siihen kriittisesti
Kaikista suomalaisista musiikintekijöistä yli kolmasosa on käyttänyt tekoälyä musiikinteossa. Artistinimellä Taick musiikkia tekevä Türker Sevinç pitää tekoälyä hyvänä apuvälineenä.
Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.
Hiphop-artisti Taick eli Türker Sevinç hyödyntää tekoälyä musiikinteossaan. Hän on tehnyt musiikkia lapsuudesta asti, mutta tutustui tekoälyyn pari vuotta sitten.
”Kun se on nyt tullut jäädäkseen, niin sitä kannattaa myös hyödyntää”, Sevinç toteaa.
Kiinnostus tekoälyn hyödyntämiseen heräsi, kun hän huomasi sen auttavan esimerkiksi musiikkivideoiden kuvien käsittelyssä. Hän hyödyntää tekoälyä ensisijaisesti tuotannon apuvälineenä, kuten puuttuvien instrumenttien korvaamisessa.
”On hauskaa, kun ei tarvitse itse soittaa jotain soitinta eikä tarvitse pyytää ketään paikalle soittamaan”, Sevinç pohtii.
Hän kuitenkin korostaa, että ei ole tekoälyartisti ja tekee kappaleensa aina itse.
Teoston Tekoäly musiikkialalla 2025 -kyselystä selviää, että musiikkilajeista tekoälyn käyttöön suhtautuvat myönteisimmin elektronisen musiikin, rapin, hiphopin ja r’n’b:n edustajat. Ranskassa ja Saksassa tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa musiikintekijät käyttävät tekoälyä enemmän kuin kollegansa.
Teoston kyselyn mukaan suomalaisista musiikkialan työntekijöistä 47 prosenttia on käyttänyt työssään tekoälyä. 35 prosenttia on käyttänyt tekoälyä varsinaiseen musiikin tekemiseen. Sitä käytetään esimerkiksi sävellykseen, sanoitukseen ja editointiin. Vastaajista vain 6 prosenttia on käyttänyt tekoälyä kokonaisen kappaleen luomiseen.
Tekoälyn käyttö vain ammattilaisille
Kun täysin tekoälyllä tehtyjä artisteja alkoi ilmestyä, Sevinç alkoi pohtia, mikä tekoälyssä oikein kiinnostaa ihmisiä. Samalla hän innostui itsekin kokeilemaan sitä.
”Jos tätä pystyvät muutkin käyttämään typerään juttuun, niin mitä jos käytetään sitä oikein.”
Sevinç on sitä mieltä, että tekoälyn ammattimainen käyttö pitäisi jättää tuottajille. Hänen mukaansa tekoäly tuottaa esimerkiksi paljon vääränlaisia sanoja ja virheellistä suomen kieltä. Tekoälyn tuottama soundi ei myöskään aina kuulosta hyvältä.
Hän kokee, että tekoälyn käytön yleistyttyä kappaleita myös luullaan herkemmin tekoälyllä tehdyiksi. Ihmiset eivät välttämättä enää erota, mitkä kappaleet on tehty kokonaan tekoälyllä.
Hän uskoo ihmisten kyllästyvän tulevaisuudessa tekoälybuumiin, jolloin sen käyttö jää ammattilaisille.
Uhka vai mahdollisuus?
Tekoälyyn suhtaudutaan nykyään aiempaa kriittisemmin. Vuonna 2023 Teoston musiikkialan ammattilaisille suunnatun kyselyn vastaajista 43 prosenttia suhtautui myönteisesti tekoälyn hyödyntämiseen musiikissa. Vuoden 2025 kyselyssä vastaava luku oli vain 28 prosenttia.
Sevinç ei koe tekoälykappaleita uhkana omalle tekemiselleen. Hän uskoo, että muiden kuin musiikkialan ammattilaisten tekemät tekoälykappaleet eivät todennäköisesti pääse listojen kärkeen.
Hänen mielestään suurin osa listojen kärjissä olevista tekoälykappaleista on alan tekijöiden, esimerkiksi tuottajien tai muiden levy-yhtiöissä työskentelevien, tekemiä, ja ne voivat siten monesti ansaita paikkansa listoilla.
Ammattituottajien tekoälyllä tekemiä kappaleita voi hänen mukaansa verrata esimerkiksi teknomusiikkiin.
Tekoälyn käytöllä on vaikutuksia tuloihin
Teoston teettämästä kyselystä selviää, että musiikintekijät arvelevat tekoälyn vaikuttavan tuloihin negatiivisesti. Yli kolme neljästä kokee, että tekoäly on jo heikentänyt heidän tulojaan.
Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISAC:n tekemän tutkimuksen mukaan musiikintekijöiden tuloista lähes neljäsosa on vaarassa kadota vuoteen 2028 mennessä.
Sevinç ei koe, että tekoälyn lisääntynyt käyttö heikentäisi hänen tulojaan. Hän kannustaa kokeilemaan tekoälyä rohkeasti apuna musiikinteossa.
Teoston kyselyn perusteella suurimmat mahdollisuudet tekoälyssä nähdään käytännön työn nopeuttamisessa ja helpottamisessa. 70 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyn voivan auttaa automatisoimalla erilaisia työvaiheita. 68 prosenttia kokee tekoälyn olevan hyvä työkalu käytännön tehtävissä.
Juttusarjan viimeisessä osassa käsitellään tekoälyn tekijänoikeuksia ja käyttöä musiikissa tulevaisuudessa.
Juttusarjan ensimmäinen osa: Tekoälykappaleet nousevat viraalilistojen kärkipaikoille
Tuoreimmat
-
Hiphop-artistille tekoäly on toimiva apuväline, mutta yhä useampi musiikintekijä suhtautuu siihen kriittisesti
-
Palopelastajat kohtaavat asioita, joita muut eivät näe koko elämänsä aikana
-
Kirjeet ja päiväkirjat 200 vuoden takaa paljastavat, miltä hätä Turun palon keskellä tuntui
-
"Cosplay-kilpailut ovat käsityön ja teknisten töiden estradi", sanoo tuottaja Aada Harju
-
Omalle alalle voi työllistyä mutkien kautta
-
Unelmana keskittyä täyspäiväisesti jääkiekkoon – pelaajat toivoisivat edes pientä korvausta
-
Sosiaalinen media on monelle ainoa paikka olla oma itsensä
-
Armeijan valinneet naiset kannattavat koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja
-
Ilmaiset ja edulliset vapaa-ajan mahdollisuudet kiinnostavat nuoria
-
Opiskelijoiden taidenäyttely kutsuu pysähtymään arveluttavan maailman keskellä