Kenelle tekoälyn avulla tehty kappale kuuluu?

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Turun Taideakatemian klassisen kitaransoiton yliopettaja Timo Korhonen on ollut mukana useissa musiikkiteknologiaan liittyvissä hankkeissa. Hän ei usko tekoälyn korvaavan tekijöiden taiteellista identiteettiä tai muusikkouden ydintä. Tekoäly muuttaa muusikoiden aktiivista roolia ja musiikin tekotapoja.  

”Tekoäly on yksi musiikinteossa nykypäivänä hyödynnettävistä työkaluista. Otetaan se siis käyttöön ja käytetään sitä mielikuvituksekkaasti.”

Korhosen mukaan tekoälyllä voidaan nopeuttaa esimerkiksi musiikin luomisprosesseja. Myös musiikintekijän rooli muuttuu, kun hän onkin esimerkiksi soittajan sijaan tekoälyn ohjaaja. Tekoälyltä voi tulla paljon ideoita, mutta lopulta ihminen kuitenkin aina valitsee sen, mitä ja miten lähdetään muokkaamaan.  

Yhteiset säännöt parantaisivat tekijöiden asemaa

Vain ihmisen luovan työn tulos voi lain mukaan saada tekijänoikeussuojaa. Kokonaan tekoälyn tekemää sävellystä tai sanoitusta ei siten voida suojata uutena teoksena. Korhonen kokee tekoälyn käytön ja tekijänoikeuksien aiheuttavan hämmennystä musiikkialalla. Siksi hänen mielestään tarvittaisiin selkeät korvauskäytännöt.

”Ihan varmasti tekoäly heikentää myös tuloja, jos ala ei lähde siihen [tekoälyn hyödyntämiseen] mukaan”, hän jatkaa.

Korhonen uskoo, että tekijänoikeuksia on poljettu paljon, kun tekoälyä on koulutettu materiaaleilla, joiden käyttöön ei olla kysytty alkuperäisten tekijöiden lupaa.

”Pitäisi olla helposti saatavilla tieto siitä, mitä on tehty tekoälyllä ja millainen tekoälyn rooli on kappaleessa tai tallenteessa”, Korhonen kertoo.

Tekoäly tuottaa aina raakamateriaalia. Ihminen valitsee, muokkaa ja tekee luovia ratkaisuja. Korhonen kertoo, että tekoälyllä tehty teos voi saada tekijänoikeussuojan, jos ihminen on tehnyt siihen riittävän luovan panoksen. Tämä raja pitäisi Korhosen mukaan kuitenkin määritellä, jotta on mahdollista löytää uudenlaisia ammattilaisuuksia sekä markkina, jossa maksetaan siitä, että tekoälyä osataan hyödyntää ja käyttää luovasti.

”Tekoäly on ideageneraattori, mutta ihminen luo itse teoksen, jolla on sitten tekijänoikeussuoja”, Korhonen pohtii.

Ammattilaiset toivovat selkeitä sääntöjä

Yle uutisoi helmikuussa, että pelkästään tekoälypohjaiseen musiikintekoalustaan Sunoon julkaistaan kahden viikon aikana sama määrä kappaleita kuin mitä koko Spotifyn katalogista löytyy. Suurin osa alan toimijoista suhtautuu tekoälyn käyttöön kuitenkin edelleen kriittisesti.

Teoston teettämään Tekoäly musiikkialalla 2025 -kyselyyn vastanneet musiikkialan toimijat toivovat sääntelyä tekoälymarkkinoille. Yli 90 prosenttia haluaa, että tekoälyyn ja tekijänoikeuksien haasteisiin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota. Vastanneet toivovat myös selkeitä sääntöjä tekoälyn käytölle.

Teoston tekemästä kyselystä selviää myös, että 64 prosenttia vastanneista voisi antaa oman musiikkinsa tekoälysovellusten käyttöön korvausta vastaan. Osuus oli kasvanut vuodesta 2023, jolloin tätä mieltä oli 49 prosenttia vastaajista.

Tekoäly ei korvaa lavaesiintymistä

Korhonen uskoo, että tekoälyn käytön lisäännyttyä live-esitykset tullaan kokemaan vielä nykyistäkin arvokkaammaksi tavaksi kuluttaa musiikkia. Hän kokee, että ihmisten välinen vuorovaikutus ja se, että keskitytään samaan aikaan yhteiseen asiaan, on ainutkertaista.

Korhosen mukaan tekoälyä voidaan hyödyntää myös live-esityksissä. Sen avulla voidaan luoda esimerkiksi vielä moniaistisempia kokemuksia. Hän painottaa kuitenkin sitä, että ihmiset haluavat musisoida itse myös jatkossa.

”Se, että itse tuotat äänen, sillä sinun instrumentillasi, niin sehän on psykofyysinen kokemus”, Korhonen toteaa.

Tämä on tekoälyn käyttöä musiikissa käsittelevän juttusarjan kolmas ja viimeinen osa

Juttusarjan ensimmäinen osa: Tekoälykappaleet nousevat viraalilistojen kärkipaikoille

Juttusarjan toinen osa: Hiphop-artistille tekoäly on toimiva apuväline, mutta yhä useampi musiikintekijä suhtautuu siihen kriittisesti