Kirjasomen voima – Kuinka tavoittaa nuoret lukijat?

Kuvat: Ulla Lehtinen

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta julkaistaan Suomessa hyvin. Ongelmana onkin genren näkyvyys nuorille, sekä heidän vanhemmilleen.

Lasten- ja nuorten kirjallisuuden julkaisumäärä Suomessa on hyvä. Vuodessa julkaistaan keskimäärin 1000–1300 lasten- ja nuorten kirjaa. Ongelma on enemmänkin siinä, että kirjat eivät saa tarpeeksi näkyvyyttä tai tavoita kohdeyleisöään. Näin ajattelee ainakin Ulla Lehtinen, toimittaja ja kirjagrammaaja.

Kirjagram on Instagramin yhteisö, joka tuottaa kuvapainotteista kirjasisältöä.

Ullalla on Instagramissa oma tili @tarinannuppuja, joka on täynnä kirjoja, joita hän lukee ja joista hän jakaa tuntemuksiaan muille. Instagramissa hänen kirjapostauksiaan seuraa noin 3700 kiinnostunutta silmäparia. Ulla on myös yksi @kirjagramsuomi-tilin ylläpitäjistä, sekä mukana Aami-kollektiiviin, joka muun muassa järjestää kirjasomeen liittyviä koulutuksia.

Ullan mukaan Suomen monipuolinen lasten- ja nuortenkirjojen tarjonta ei kuitenkaan näy kirjakauppojen hyllyillä tai perinteisessä mediassa. Kirjablogit ja sosiaalisen median alustat ovat Ullasta loistavia tapoja nostaa vähälle huomiolle jäänyttä kirjatarjontaa, mutta sekään ei hänen mukaansa yksin riitä.

”Kustantamoissa tehdään varmasti paljon työtä sen eteen, että lasten- ja nuorten kirjallisuus näkyisi, mutta se ei tule perinteisessä mediassa esille. Lasten ja nuorten vanhemmat eivät välttämättä myöskään osaa löytää kirjavinkkejä somesta.”

Instagramin kirjayhteisön ikähaarukka on laaja: tekijöitä ja seuraajia löytyy esiteineistä aikuisiin. Facebookin puolella olevat kirjaryhmät koostuvat taas huomattavasti vanhemmista käyttäjistä ja sen huomaa kirjavinkkauksissa.

 ”Kun selaa Facebook ryhmien kirjavinkkauksia nuorille, sieltä nousevat esiin Sinuhe, Viisikot, Neiti etsivät ja Taru sormusten herrasta -trilogia. Ihmiset suosittelevat omia nuoruusvuosiensa suosikkeja, eivätkä tiedä nykypäivän kirjakentän tarjonnasta sen osalta”, Ulla murehtii.

Ulla on itse löytänyt myös uuden kanavan, jolla hän pystyy jakamaan kirjavinkkejä, nimittäin TikTokin. Palvelun käyttäjistä suurin osa koostuu nuorista, ja Ullan TikTok sisältö onkin suunnattu 10–14-vuotiaille.

”Kommenteissa saatetaan kertoa omasta kirjamausta ja pyytää vinkkejä sen pohjalta”, Ulla kertoo.

Ensimmäisen TikTok videonsa Ulla teki keväällä 2020 ja nyt hänellä on melkein 5 600 seuraajaa.

Lasten kuvakirjojen tarjonta on Ullan mielestä tällä hetkellä hyvällä tolalla. Hän kaipaisi kuitenkin lisää YA-kirjallisuutta (Young Adult) eli nuorten aikuisten kirjoja. Siinäkin hänellä on yksi tietty toive.

”Meillä tuodaan YA-kirjallisuutta pääasiallisesti englanninkieliseltä alueelta, mutta olisi ihanaa, että meillä näkyisi myös muiden kielialueiden YA-kirjallisuus, esimerkiksi pohjoismainen tai vaikka ranskalainen.”

Kirja-arvosteluja oman maun mukaan

Nykypäivän nuoret kasvavat moninaisessa maailmassa, johon kaivataan moninaisia ääniä ja esikuvia. Tähän YA-kirjallisuus tarttuu nopeatempoisesti.

 ”Kirjallisuuteen kaivataan päähenkilöitä, jotka eivät ole pelkästään niitä perinteisiä valkoisia heteroita. Representaatiota kaivataan kipeästi, ja siinä lasten- ja nuortenkirjallisuus on tehnyt hyvää työtä ja tarttunut nopeasti erilaisten hahmojen ja roolimallien luomiseen”, Ulla kiittää.

Valtamediassa lasten- ja nuortenkirjojen arvostelu on vähäistä ja siihen on Ullan mukaan selkeä selitys se, että toimittajan täytyy käyttää vapaa-aikaansa arvostelemiensa kirjojen lukemiseen, joten luonnollisesti hän valitsee kirjan läheltä omaa lukumakuaan. Ulla kuitenkin toivoo myös aikuisten silmien avautuvan.

”Kyllä aikuinenkin voi nauttia lastenkirjoista. Niissä käsiteltävät teemat ovat isoja ja kuvitukset upeita. Juuri huokaisin yksi ilta puolisolleni ihastuksesta, kun avasin luvussa olevan lasten kirjan ja näin sen kuvituksen”, Ulla kertoo.

Hän haluaa myös kiittää kirjagram-ystäväänsä, toimittaja Laura Kuivalahtea, ja hänen työtään lasten ja nuorten kirjojen nostamisessa.

Toimittaja toimii esiin nostajana

Maaseudun Tulevaisuudessa ei ole varsinaista kulttuuriosastoa, mutta muutama kustantamo tietää, että jos haluaa saada lasten- ja nuortenkirjoille arvosteluja kannattaa lähestyä Laura Kuivalahtea.

Laura pystyy työssään yhdistämään rakkaan harrastuksensa kirjoihin. Töissä Laura on toimittaja, mutta vapaa-ajalla hän tuottaa kirja-aiheista sisältöä kirjagramiin ja YouTubeen, ja hän on toinen Bibbidi Bobbidi Book -blogin ylläpitäjistä.

”Jos tulee luettua uusi kirja, usein myös kirjoitan siitä. En kuitenkaan ole meidän toimituksessa ainoa, joka kirjoittaa lasten kirjoista, sillä monien perhetilanne on tuonut taloon myös lastenkirjat. Nuorten puoli on kuitenkin aika korostetusti minulla”, Laura toteaa.

Kirjallisuus on aina ollut Lauralle mieluinen harrastus ja varsinkin nuorten kirjat lähellä sydäntä. Kirjagramin puolella hän on huomannut, että tilejä on aiempaa enemmän ja tilien avaajat yhä nuorempia. Facebookin kirjallisuusryhmissä nuorten kirjallisuuden asema ei kuitenkaan ole niin hyvä.

 ”Usein huomaa, että jos joku aloittaa keskustelun nuortenkirjoista, se keskustelu ei kestä kauaa ennen kuin siirrytään ’oikean’ kirjallisuuden pariin. Nuorten kirjat nähdään kepeinä, vaikka ne käsittelevät ajoittain hyvin rankkojakin aiheita”, Laura sanoo.

Toimittajien ei Lauran mukaan kuulu olla vaikuttajia. Hän kokee itsekin olevansa enemmän lukemisen ja kaiken kirjallisuuden sanansaattaja. Kirjavinkaajana Laura kokee sanomalehden olevan oivallinen, sillä sen avulla kuka vain voi löytää lukuvinkkejä matalalla kynnyksellä, etsimättä itse. Toimittajat pystyvät myös nostamaan esiin kirjailijoita muun muassa henkilöjutuilla, jotta kirjallisuus olisi näkyvämpää.

  ”Muistan, kun kysyin erästä kirjailijaa haastateltavaksi. Kyseinen kirjailija on kirjoittanut kuusi kirjaa ja ollut ehdolla kirjallisuuspalkinnonsaajaksi, mutta tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa. Se oli minusta uskomatonta. Kyseessä oli nuorten kirjailija, joten se kertoo myös kohderyhmän kirjanäkyvyydestä”, Laura huokaa.

Kirjastot osaavat asiansa

”Eniten teemme työtä, jotta lasten- ja nuortenkirjat saataisiin näkyviin perinteisessä mediassa. Se on nykypäivänä suurin haaste.”, toteaa kustannusosakeyhtiö Otavan lasten- ja nuorten kirjojen viestintäpäällikkö Hannele Tavi.

Kustantamoilla on monia kanavia, joissa he tuovat esiin kirjojaan. Sosiaalisen median lisäksi jokaisella on omat kataloginsa keväälle ja syksylle, sekä apunaan jälleenmyyjien oma markkinointi.

Lastenkirjojen markkinoinnissa kohderyhmänä ovat vanhemmat, nuortenkirjoissa taas itse nuoret. Alakouluikäisille markkinoidaan hybridimallilla, jolla tavoitetaan sekä koululainen että vanhempi. Nuorten tavoittaminen on muodostunut haasteeksi, sillä perinteisiä nuortenlehtiä, kuten Demiä ei enää ole. Nuoret tavoittaa kuitenkin somevaikuttajien avulla, mutta siinäkin on ongelmansa.

 ”Somevaikuttajat maksavat. Tubettajilla on suurin yleisö, mutta heidän sisällöntuotantoonsa menee niin paljon aikaa, että he ovat luonnollisesti kalliimpia. Taloudellisesti siihen ei ole siis paljoa mahdollisuuksia”, Hannele kertoo.

Kirjojen markkinointibudjettiin vaikuttaa vahvasti oletus niiden myyntimenestyksestä.

Hannele on ollut Otavalla töissä kolme vuotta. Jo hänen aloittaessaan työt, kirjagram kuului kirjojen markkinointikanaviin.

 ” Kun etsimme sopivaa kirjagrammaajaa, emme katso hänen seuraajamääriään, vaan enemmänkin sitä kuinka hänen postauksensa tavoittavat yleisön”, Hannele sanoo.

Myös kirjastot tekevät työtä kirjatietoisuuden levittäjinä, ja Hannele kehuukin Suomen kirjastojen työtä.

”Kirjastonhoitajat ovat hyvin perillä uutuuksista. Meiltä käy ajoittain myynti niistä kertomassa, mutta työntekijät ovat myös itse aktiivisia. Heidän aktiivisuutensa somessa on myös ihailtavaa”, Hannele kiittää.

Hän sanoo kirjastojen olevan Tiktokissa ja mukana nuorison trendeissä, jolloin heidät tavoittaa parhaiten.

Printtimediassa lasten- ja nuortenkirjallisuus saa näkyvyyttä, varsinkin paikallislehdissä, mutta tv-kanavilla kyseisen kirjallisuuden näkyminen on vähäistä.

  ” Käymme paljon keskustelua esimerkiksi siitä, kuinka vähän Ylellä näkyy nuorten kirjallisuussisältö, vaikka kirjallisuusohjelmia kuitenkin on”, Hannele avaa.

Nuorilta nuorille

Toimittaja Ronja Salmi oli Helsingin kirjamessujen pääjärjestäjä vuosina 2018, 2019 ja 2020. Hän kertoo, että varsinkin kirjamessujen lasten alueesta tehtiin sellainen, että koko perhe viihtyy siellä. Korona kuitenkin vaikutti ikävästi myös Helsingin kirjamessuihin.

”Vuoden 2020 messut jouduttiin koronan takia siirtämään verkkoon, minkä vuoksi 15 ohjelmalavaa kaventui kolmeen lavaan. Muutoksen takia myös lasten- ja nuortenkirjoja oli esillä vähemmän kuin edellisinä vuosina”, Ronja harmittelee.

Aiempina vuosina messuilla kuitenkin pidettiin hyvin huoli siitä, että jokaiselle kohderyhmälle on jotakin. Kirjamessuilla on perinteisesti kaksi lasten- ja koululaisten lavaa sekä yksi nuorten/nuorten aikuisten ohjelmalava. Ronja kertoo, että lasten- ja nuortenohjelma rakennetaan messuilla nuorta yleisöä ajatellen. KirjaKallio on jo vuosia toteuttanut nuortenlavan ohjelman, mikä takaa sen, että ohjelmaa tehdään nuorilta nuorille.

KirjaKallio on Kallion ilmaisutaidon lukion monivuotinen kirjallisuushanke.

Messuilla järjestetään myös vuosittain yhteistyötä Äidinkielen opettajien liiton ja Suomen tietokirjailijoiden kanssa.

  Suunnista kirjaan -hankeen ansiosta messuille jaetaan 5000–8000 ilmaista lippua ala- ja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille. Tämän lisäksi messut lahjoittavat joka vuosi lippuja jollekin tietylle ryhmälle.

”Vuosina 2018 ja 2019 lahjoitimme lippuja yliopiston ekaluokkalaisille Helsingissä. Vuonna 2019 lippuja lahjoitettiin 9 000. Tämän lisäksi moni nuori aikuinen tulee itse messuille” Ronja iloitsee.

Vinkki: 5.-8.5.2021 LANU! virtuaalinen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuusfestivaali. Youtube: Lanufestarit. lanufestarit.fi