Koreografi ohjaa myös luonnollista liikettä — show ei rakennu yhdessä yössä

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Koreografi ja taiteilija Tiia Kasurisen päätyö on nykytanssin puolella, jossa hän luo koreografioita omiin tuotantoihinsa muun muassa taide- ja tanssifestivaaleille. Tämän ohella hän työskentelee artistien, kuten Evelinan ja Mirellan, lavaesitysten ja videoprojektien koreografina.

Liikkeen ohjaus on terminä uusi. Merkittävin ero koreografioihin on Kasurisen mukaan se, että liikkeen ohjauksessa ei ole etukäteen tarkasti suunniteltuja tanssisarjoja. Liikkeen ammattilaisen tehtävä on ohjata esiintyjää siinä, miten omaa luontevaa liikettä voi korostaa.

“Liikkeen ohjauksessa voidaan antaa tehtäviä, kuten liiku niin, että sinun nivelissäsi on ympyröitä”, Kasurinen kertoo.

Työ alkaa perehtymällä artistin luontaiseen liikekieleen aikaisempien keikka- ja musiikkivideoiden kautta. Niiden pohjalta Kasurinen alkaa luoda koreografiaa.

Keikkasetti harjoitellaan jopa parissa päivässä

Tanssija-koreografi ja tanssinopettaja Ellinoora Lehti on luonut koreografioita Alina Burnetille. Hän on myös tehnyt koreografioita Mintulle ja Pihlajalle yhdessä Lotta Mäkisen kanssa. Lehti tanssii myös itse kyseisten artistien taustalla.

Lisäksi hän tanssii muun muassa Nelli Matulan taustalla ja on tehnyt pienempiä projekteja lukuisille muille kotimaisille artisteille. Kesällä 2025 Lehti teki ensimmäisen tanssityökeikkansa ulkomailla tanssiessaan Dexta Dappsin ja June Freedomin taustalla.

Lehdelle tarjoutui mahdollisuus ulkomailla työskentelyyn sattumien kautta. Hän oli tutustunut treenimatkalla Lontoossa tanssija Alisha Margetsoniin, joka pyysi Lehteä myöhemmin mukaan videoprojektiinsa.

“Siitä näitä lähti poikimaan, ja Alisha on bookannut minua näihin [tanssiprojekteihin]. Nyt on tulossa vähän lisää tälle vuodelle”, Lehti kertoo.

“Kun tanssin ulkomailla, harjoittelimme ensin kaksi päivää Lontoossa ja kaksi päivää Portugalissa. Tänä aikana rakensimme nämä kaksi kokonaista keikkasettiä. Se oli intensiivisin asia, jonka olen koskaan tehnyt”, Lehti muistelee.

Uudet ihmiset ja esiintyminen Portugalissa, Maltalla ja Ranskassa jäivät parhaiten mieleen tältä reissulta.

“En ole koskaan esiintynyt niin isolla lavalla tai noin isolle yleisölle”, Lehti huokaa.

Luovalle työlle täytyy antaa aikaa

Lehden mukaan show’n harjoitteluaika vaihtelee. Usein se rakentuu jo valmiina olevista kappaleista, joiden sekaan lisätään uutta sisältöä. Joskus tuttuja kappaleita, joihin on jo ennestään materiaali valmiina, vaihdellaan keskenään.

Lehti haluaa antaa omien koreografioidensa hautua rauhassa. Yhden kappaleen koreografian suunnitteluun menee usein muutama päivä, jotta ideat saavat rauhassa elää ja muutokset tulevat luonnollisesti.

Samoilla linjoilla on myös Kasurinen. Hän kuvailee itseään perfektionistiksi ja kertoo haluavansa olla aina täysin varma, että tekee oikeita päätöksiä.

“Aloitin koreografioimaan Evelinan viime syyskiertuetta syyskuun puolivälissä. Ensimmäinen keikka oli lokakuun lopussa ja silti meille tuli kiire”, Kasurinen naurahtaa.

Pelkässä koreografin ja liikesuunnittelijan roolissa Kasurinen rakastaa nähdä omia luovia tuotoksiaan lavalla. Oman esiintymisen katselu on itsekriittisempää.

“On niin eri asia katsoa itseään, vaikka tietäisin, että kokonaisuus toimii”, Kasurinen kertoo.

Näkyvyys ei riitä palkkioksi

Molemmat, Kasurinen ja Lehti, kokevat oman työnsä arvostetuksi omassa lähipiirissään. Projektien sisällä nähdään hyvin se työmäärä, jonka tanssija tekee ennen lavalle astumista ja lavalla.

“Ulkomailla ollaan koko ajan askel edellä Suomeen nähden, mutta arvostus täälläkin kasvaa jatkuvasti”, Lehti toteaa.

Lehden mukaan tanssijat jätetään usein viimeiseksi palkka-asioissa ja ajatellaan, että heille riittää palkkioksi pelkkä näkyvyys. Hän kokee kuitenkin tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi niissä projekteissa, joihin hän on suostunut ja pystyneensä seisomaan omien oikeuksiensa takana.

Taide voi olla Kasurisen mukaan abstrakti asia ihmisille, jotka eivät sitä kuluta tai työskentele sen parissa. Kasurinen uskoo taiteeseen itseisarvona ja on saanut todistaa sen parantavaa vaikutusta ihmisiin, joiden elämässä se on merkittävässä roolissa.

“Tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä on paljon kitkaa taiteen arvon ymmärryksessä. Siksi on ihana nähdä, miten iso voimavara taide on niille, jotka ovat kontaktissa sen kanssa”, Kasurinen kertoo.

Tämä on juttusarjan viimeinen osa.

Ensimmäinen osa: Tanssija-yrittäjien arjessa kokonaisia lepopäiviä on vähän, mutta intohimotyö ei kuormita liikaa

Toinen osa: Tanssi on yksilöllistä joukkueurheilua, jonka ytimessä on toisten kannustaminen