Kuvassa elokuva-alan opiskelija käyttää kameraa elokuvan kuvauksissa.
Elokuva-alaa opiskeleva Laura Einola kertoo syventäneensä osaamistaan itsenäisesti. Kuva: Anniina Kankaanpää

Kulttuuri

”Leikkaukset horjuttavat jo vaarassa olevaa ammattia” – Suomalainen elokuva uhanalaistuu

Anniina Kankaanpää

Jo pitkään kriisissä olleelle elokuva-alalle on tulossa merkittävä muutos: hallitus suunnittelee leikkaavansa 5,5 miljoonaa euroa Suomen elokuvasäätiön tuista. Aihe on herättänyt laajaa keskustelua elokuva-alalla, ja Tutka selvitti Elokuvasäätiöltä sekä alan opiskelijalta, miltä suomalaisen elokuvan tulevaisuudenkuvat näyttävät.

Elokuvasäätiön tuotantojohtaja Matti Paunio kertoo, että elokuva-alalla on ollut jo kauemmin kasvavaa työttömyyttä ja lomautuksia, eikä tuotannoille ole ollut helppo löytää rahoitusta.  

Suomen elokuvasäätiön tuotantojohtaja Matti Paunio. Kuva: Jirina Alanko

Hallitus kaavaili leikkausten määräksi ensin 7 miljoonaa euroa, mutta ne laskivat 5,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2024 Elokuvasäätiö jakoi vajaa 23,5 miljoonaa euroa tukea. Tuista lähtisi tämänhetkisen tilanteen mukaan noin neljännes. 

Vaikeaan tilanteeseen lisää kapuloita rattaisiin

Julkista tukea on leikattu aiemminkin, ja nykyisellä leikkaussummalla olisi Paunion mukaan erittäin vakavat ja kauaskantoiset seuraukset Suomen elokuva-alalle. ”Elämme jo nyt aikaa, missä tilausten ja taloudellisen aktiviteetin vähenemisen myötä elokuva-ala on kriisissä. Pahoin pelkään, että tulemme näkemään yhtiöiden kaatumisia.”  

Suurin osa kaikista televisiossa näytettävistä kotimaisista elokuvista on Elokuvasäätiön tukemia. Elokuvasäätiö tukee noin 16 pitkää elokuvaa vuodessa. Paunio arvioi, että määrä vähenee leikkausten myötä merkittävästi. 

Opiskelijat epävarmoja

Turun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta elokuvaa opiskeleva Laura Einola kertoo, että alan nykyinen tilanne on aiheuttanut paljon ahdistusta ja epävarmuutta opiskelijoissa. Niin Einola kuin hänen moni opiskelukaverinsakin on kehittänyt itselleen varasuunnitelman, jolla pystyisi elättämään itsensä ja toimimaan kulttuurialalla myös tulevaisuudessa. ”On surullista huomata, että todella taitavat ihmiset saattavat lähteä alalta kokonaan pois niin sanotusti ’turvallisempiin’ ammatteihin elannon tai työllistymisen takia.”

Einolan lähipiirissä turvallisemmat ammatit ovat löytyneet joko elokuva-alan sisällä tapahtuvasta jälkituotannosta ja markkinoinnista, tai täydestä alanvaihdosta esimerkiksi kuvataiteenopettajaksi. Einola korostaakin oma-aloitteisuuden ja verkostoitumistaitojen tärkeyttä elokuva-alan opinnoissa, sillä ne voivat avata ovia työmahdollisuuksiin.

Sekä Paunio että Einola nostavat huolensa esiin suomalaisten elokuvien katoamisesta. On vaara, ettei Suomessa enää tulevaisuudessa tehdä kotimaista elokuvaa. ”Ihmiset eivät jää odottelemaan. Osaaminen, taito ja suomalainen elokuvakulttuuri siirtyy muualle”, tuumii Einola.

Suomalaiset haluavat nähdä suomalaisia elokuvia

Suomalaiset ovat innokkaita suomalaisen elokuvan kuluttajia: Vuonna 2024 kokonaiskatsojamäärästä 31,6 % oli kotimaisten elokuvien katsojia. ”Suomalaiset uskovat kotimaiseen elokuvaan ihan eri tavalla kuin muissa maissa”, Paunio toteaa. ”Perusasiat ovat kunnossa, mutta Suomen kaltaisessa maassa etenkin näiden uusien leikkausten jälkeen, rahoitus on se pullonkaula”. 

Eduskunnan on määrä hyväksyä vuoden 2026 talousarvio täysistunnossaan joulukuussa 2025. Tätä ennen hallitus tekee täydennysbudjetin marraskuussa 2025, jossa leikkausten määrä voi vielä muuttua.

Elokuvasäätiöstä

– Suomen Elokuvasäätiö on vuonna 1969 perustettu itsenäinen säätiö, jonka tehtävä on tukea ja edistää suomalaista elokuva-alaa. Säätiö kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen, ja se saa varansa opetus- ja kulttuuriministeriöstä elokuvataiteen edistämiseen.

– Lisätietoja suomalaisen elokuva-alan tilastoista vuodelta 2024: https://www.ses.fi/ajankohtaista/elokuvavuosi-2024-tilastojulkaisu-saatavilla/