Kulttuuri

Naisten asema musiikin maailmassa on saavuttanut tasa-arvon

Satu Matikainen

Nykypäivänä tasa-arvo ja naisten asema pyörivät monien kansalaisten mielissä. Musiikin maailmassa asiat niiden suhteen ovat tällä hetkellä paremmin kuin koskaan.

Anne Tanskanen, kuva: Sami Muhonen

Aikaisemmin historiassa musiikin ala on ollut miesvoittoista. Nykyään naisetkin ovat saaneet omaa jalansijaa, ja on pikemminkin vaikea löytää musiikin maailmasta tehtävää, jossa naisia ei työskentelisi.

”Nykyään naiset työskentelevät vaikka missä, genreen katsomatta. Kapellimestareinakin toimii naisia”, summaa musiikin maisteri Anne Tanskanen.

Tanskanen työskentelee musiikin lehtorina Kartanonkosken koulussa Vantaalla. Opettamisen ohella Tanskanen toimii UKC-laulukilpailun (Uudenmaan Karaoke Champion-laulukilpailu) tuomariston puheenjohtajana. Hänellä on myös kokemusta kilpailijana olemisesta muun muassa Tangomarkkinoiden sekä Voice of Finlandin parista. Lisäksi Tanskanen on keikkaillut bändinsä kanssa vuodesta 2009 alkaen.

Naiseus ei tuota haasteita uralla

Solja Virta, kuva: Timo Jauhiainen

Sekä Tanskanen että sopraano Solja Virta ovat kumpikin yhtä mieltä siitä, että naisena on hyvä olla musiikin ammattilaisena. Kumpikaan ei ole kokenut naiseuden olleen keikkojen tai minkään muun tiellä tai haasteena, eikä heitä ole kohdeltu sukupuolen takia väärin.

”Joskus on saattanut esiintyä tytöttelyä, mutta luulen sen johtuneen enemmän nuoresta iästäni, kuin sukupuolestani”, kertoo varttuneempienkin laulajien kanssa työskentelevä Virta.

Virta on tunnettu musiikin monitoiminainen Satakunnasta. Hänen toimenkuvaansa kuuluu niin opettaminen kuin keikkailu.

Naisartistien määrä on lisääntynyt

2010-luvulla muutokset ovat näkyneet muillekin ihmisille kuin ammattilaisille siinä mielessä, että naisartisteja on alkanut ilmestyä todella paljon. Monet

Sami Muhonen, kuva: Kimmo Tähtinen

heistä ovat itse omien kappaleidensa takana sävellyksestä ja sanoituksesta alkaen.

”On tullut vähän sellainen olo, että ympäristön toiveet ovat vaikuttaneet aika paljon naisten asemaan, ja sitä kautta naiset ovat alkaneet olemaan keikoilla enemmän ja osallistuneet enemmän esimerkiksi laulukilpailuihin”, valaisee UKC-laulukilpailun perustaja Sami Muhonen.

Muhonen edusti Suomea karaoken MM-kisoissa vuonna 2009 sijoittuen hopealle. Siellä hän huomasi palautteenantamisen olevan puutteellista, ja halusi perustaa kilpailun, joka vastaa niihin tarpeisiin. Ideasta syntyi UKC-laulukilpailu, joka vetää nykyään puoleensa useita satoja kilpailijoita vuodessa. Kyseessä on genreriippumaton artistikilpailu.

Naisartisteilla oma halu panostaa ulkonäköön

Kilpailujen lisäksi naisten enemmistö näkyy lauluopintojen valintakoetilaisuuksissa, ja se puolestaan heijastuu omalta osaltaan vaatimustasoon.

”Hakutilanteissa on huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä, joten toki silloin naisten välinen kilpailu on kovempaa”, Virta pohtii.

Muuten naisilta ei vaadita mitään sen enempää, kuin miehiltäkään.

”Kyllähän saattaa olla pikkuisen ulkonäkökysymyksiä, mutta kyse voi olla puhtaasti naisartistin omasta halusta panostaa esimerkiksi vaatetukseen ja muuhun olemukseen keikalla. Taidoissa on ihan samanlaiset vaatimukset ja osaamiset sukupuoleen katsomatta. Esimerkiksi itse käytän keikkabändissäni välillä naissaxofonistia ja välillä miestä, eikä heidän soittamisessaan tai niissä keikoissa ole mitään eroa. Jos jotain sukupuoleen liittyviä eroja lähdetään hakemalla hakemaan, niin jazzin parissa saattaa olla vielä miesvalta, joten niissä piireissä saatetaan vieroksua jos onkin nainen soittamassa, mutta tämä on vain arvelua”, Tanskanen punnitsee.

Sukupuoli ei määritä uraa

Naiset ovat suuntautuneet musiikin alalla enemmän opetukseen ja kilpailemiseen, kuin keikkailuun ja musiikkiteknologiaan. Tanskasen mukaan perhesyyt saattavat vaikuttaa oman urapolun valintaan.  Keikkailu vie paljon aikaa, joten sen onnistuminen perheen ohella vaatii hyvää tukiverkostoa. Muhonen puolestaan pohtii sukupuoliroolien vaikutusta sinänsä, että miehet ovat tottuneet enemmän konkreettiseen tekemiseen, jolloin keikoille lähteminen saattaa tuntua luontevammalta. Kyseessä on kuitenkin jokaisen henkilön oma valinta, eikä sukupuolinen vaatimus.

Vaikka naisten asema on tullut huimasti eteenpäin ja kehittyy jatkuvasti, uusia naisia alalle kaivataan edelleen.

”Naiset voisivat perustaa enemmän bändejä. Suomessakin on esimerkiksi tyttöbändejä todella vähän isoilla estradeilla”, toivoo Muhonen.

 

 Artikkeli aloittaa ”Musiikkimaailman muutokset 2010-luvulla”-juttusarjan. Seuraava jakso käsittelee laulukilpailuja.