Kulttuuri
Sirkusesitysten määrät Suomessa ovat kasvaneet koronavuosia edeltävästä tasosta, mutta katsojaluvut laahaavat yhä
Sirkusala on kärsinyt katsojatappioista koronaviruspandemian aikana. Katsojaluvut ovat lähteneet pahimman pandemiavaiheen jälkeen hitaasti nousuun.
Koronarajoitukset kulttuurialan tapahtumiin romahduttivat sirkusalan katsojamäärät miltei olemattomaksi, ja alalla on vieläkin vaikeuksia nousta takaisin jaloilleen katsojamäärissä. Vuonna 2022 sirkusesityksiä kävi katsomassa lähes 430 000 katsojaa, joka on merkittävä romahdus vuodesta 2019.
Katsojamäärät 2010-luvulla vaihtelivat vuosittain merkittävästi, mutta kaikista korkein katsojapiikki osui vuoteen 2019. Sirkusesityksiä maassa kävi katsomassa yli 540 000 katsojaa.
Pandemia vaikutti kulttuurialojen taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen merkittävästi, ja niin tapahtumien katsojamäärät, kuin aloilla toimivien järjestöjen taloudellinen tilanne romahti.
Sirkuksen ja tanssin tilastokeskuksen viestintäpäällikkö Sanna Kangasluoma sanoo, että syynä on korona-ajan rajoitukset.
“Pystyimme järjestämään esityksiä, muttemme ottamaan katsojia niihin. Katsojat eivät ole koronan jälkeen löytäneen aktiivisesti tapahtumiin”, Kangasluoma sanoo.
Kuluvan vuoden odotetaan palauttavan katsojaluvut normaalimpaan päin, kun pandemian vaikutukset alkavat haihtua jokapäiväisestä elämästämme.
“Emme ole alkaneet keräämään vielä kuluvan vuoden tilastoja, mutta esitystoimintaa on kyllä ollut enemmän kuin viime vuonna. Tuntuma on, että tekijämäärät ovat myös kasvaneet.”
Taideakatemiassa paikat vähissä – alan tulevaisuus on silti kirkas
Yksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskeltavista aloista on sirkus, jonne aukeaa vuosittain kaksitoista vapaata opiskelupaikkaa. Alalla on jo valmiiksi huutava pula opettajista, joten jää nähtäväksi, joudutaanko alalle hyväksyttävien opiskelijoiden määrää laskemaan tulevaisuudessa vielä entisestään.
Taideakatemian sirkusalan lehtori Minna Karesluoto sanoo, että kaikkia opiskelupaikkoja ei edellisessä haussa täytetty.
“Meillähän on 12 opiskelupaikkaa, joka on ollut mahdollista vasta viime keväästä lähtien. Tänä syksynä valitsimme kuitenkin sisään 7 opiskelijaa.”
Karesluoto sanoo, että taideakatemiaan yritetään valita sisälle henkilöitä, jotka ovat jalat maassa ja todella motivoituneita alalle.
“Hakijalla täytyy olla myös ymmärrys siitä, että sirkus on fyysinen ala, ja se vaatii psyykettä ja vuorovaikutustaitoja”, Karesluoto painottaa.
Alalla, josta vuodessa valmistuu niin harva opiskelija, ei Karesluodon mukaan kuitenkaan ole huolta työllistymisestä. Hän painottaa erityisesti sitä, että valmistuva opiskelija on itse vastuussa työllistymisestään.
“Opiskelija luonnollisesti valitsee itse, mihin haluaa työllistyä. Esiintyvänä taiteilijana on luonnollisesti enemmän projekteja.”
Karesluoto näkeekin alan tulevaisuuden kirkkaana ja painottaa Sirkuksen ja tanssin tilastokeskuksen numeroista ilmenneen katsojamäärien laskun olleen koronaviruspandemian johdosta. Hän kumoaa kaikki huolet siitä, että alalta valmistuvien olisi vaikeuksia löytää töitä.
“Nythän tässä on ollut koronapandemia, ja tilanne ei luonnollisesti ole ollut tälläinen aiemmin. Sen lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana sirkusharrastajien määrä on kasvanut melkein 100%. Alalta valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet hyvin”, päättää Karesluoto.
Tuoreimmat
-
Kuntosalien kilpailu kiristyy – laajat aukioloajat keskiössä
-
Epävarmat ihmissuhteet houkuttelevat nuoria enemmän kuin tasapainoinen parisuhde
-
Kolumni: Huonot hetket ovat osa hyvää elämää
-
Turkulainen seura perustettiin paraurheilu edellä
-
Antti Saari perusti jääkiekkojoukkueen oman ja muiden opiskelijoiden terveyden edistämiseksi
-
Rohkeasti maailmalle – opiskelijavaihtoon on tarjolla monenlaista tukea
-
Tutka selvitti kolmen perinteisen jouluhahmon synkän puolen
-
Opiskelijaravintoloissa hävikkiä pyritään vähentämään ResQ-sovelluksen avulla
-
Nordic-podcast: Is there a place for a radio and where is a niche?
-
Nordic Podcast: The future of fact-checking and combating disinformation